Haku suomalaisiin korkeakouluihin on usein raskas, monen kuukauden projekti. Vuonna 2009 yli puolet uusista ylioppilaista jäi ilman opiskelupaikkaa.
Vaihtoehtona korkeakoulututkinnon suorittaminen ulkomailla onkin suosionsa huipulla.
Koko tutkintoa ulkomailla suorittavia oli vuonna 2009–2010 Kelan tilastojen mukaan 4 963 nuorta, joista 92 prosenttia suoritti korkeakoulututkintoa. Luku nousi lähes viidelläsadalla edellisvuodesta.
Kilroy Education Finlandin opintoneuvoja Maiju Mikkonen näkee kasvun olevan luonnollista.
– Kansainvälistä koulutusta arvostetaan enemmän työmarkkinoilla, jotka globalisoituvat koko ajan enemmän myös täällä meillä Suomessa.
Toimisto toimii tunnettujen ulkomaalaisten yliopistojen edustajana Suomessa ja auttaa tietojen keräämisessä ja hakuprosessissa maksutta.
Myös Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun englanninkielisen International Baccalaureate-ohjelman apulaisrehtori Minna Ankkuri on huomannut saman ilmiön.
– IB-tutkinto on myös maailmalla tunnettu ja arvostettu ja opiskelijamme ovat sijoittuneet haluamiinsa kohteisiin hyvin.
Ankkuri kuvailee nykynuoria maailmankansalaisiksi, joille lähteminen on luonnollinen vaihtoehto.
Selkeä hakuprosessi
Koulutusohjelmien hakuprosessi ja pääsyvaatimukset vaihtelevat maittain. Useimpiin korkeakouluihin vaaditaan suomalainen ylioppilas- ja päättötodistus. Esimerkiksi Britanniaan, joka on yksi suosituimmista hakukohteista vuodesta toiseen, haetaan sähköisen UCAS-järjestelmän kautta.
– Hakemuksen voi täyttää helposti netissä ja hakea samalla kertaa useampaan kohteeseen. Monet opiskelijat haluavat maksimoida vaihtoehtojaan ja hakea niin Suomeen kuin ulkomaille, Ankkuri sanoo.
Noin kaksi kolmasosaa Suomesta lähtevistä opiskelijoista suuntaa Eurooppaan. Suosituimpia maita ovat Englannin lisäksi Ruotsi ja Saksa.
Mikkonen painottaa selvitystyön tärkeyttä. Vaihtoehtoja on paljon, mutta maan elintaso, koulun tiedot ja alan työllistymismahdollisuudet on hyvä selvittää jo ennen hakuprosessia.
– Kun tarjous opiskelupaikasta on saatu, aletaan katsoa läpi tarjouksen hyväksyntää, asumisjärjestelyitä, mahdollisia viisumiasioita ja muita käytännön asioita, joita tulee huomioida ennen lähtöä.
Rahoitushuolestuttaa
Usein suurin huolenaihe ja järjestelyä vaativa asia ovat lukukausimaksut. Esimerkiksi Englannissa suurin osa yliopistoista maksaa tulevana syksynä aloittaville opiskelijoille noin 3 800 euroa vuodelta. Summa kolminkertaistuu seuraavan vuoden tammikuusta lähtien, mikä rajoittanee hakemista huomattavasti.
– Korkeat lukukausimaksut hillitsevät intoa lähteä mihin tahansa yliopistoon, Suomessa kun saa erinomaista korkeakouluopetusta ilmaiseksi, Ankkuri toteaa.
Vertailua kannattaa kuitenkin harrastaa, sillä esimerkiksi opiskelu Skotlannissa Englannin sijaan ei velvoita ollenkaan maksamaan lukukausimaksuja.
– Rahoitus on yksi suurimmista tekijöistä, joita tulee miettiä ennen varsinaista päätöstä, Mikkonen sanoo.
Ulkomailla tutkintoaan suorittaville suomalaisille myönnetään opintotukea ja mahdollista lainaa koko opintojen ajan.
Stipendejä ja apurahoja myönnetään pääasiassa maisteritason opintoihin, mutta esimerkiksi Finn-Guild, suurin suomalais-brittiläinen järjestö, jakaa apurahoja Britanniassa opiskeleville jäsenilleen.
Ankkurin mukaan on tärkeää olla varma, että lukukausimaksujen maksaminen kannattaa.
– Vältän kannustamasta oppilaitani yksinomaan ulkomaille, sillä päätös on jokaisen oma. Yritän kuitenkin antaa tarpeeksi tietoa eri vaihtoehdoista. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.
Avoimin mielineteenpäin
Ankkuri kehottaa tekemään ennen valintaansa tarpeeksi selvitystyötä ja suunnittelua tietääkseen, minne on hakeutumassa ja millä motiiveilla. Hakemista harkitsevien kannattaa hyödyntää netin kattavia tiedonlähteitä ja mahdollisesti toimistoja, jotka auttavat prosessin alusta loppuun.
– Yhteistyöyliopistoissamme on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, joten samassa veneessä on monta uutta kaveria opettelemassa. Näistä kavereista muodostuukin yleensä pitkäaikaisia ystäviä, sillä yhteinen jaettu kokemus on niin merkittävä osa uutta elämänvaihetta, Mikkonen sanoo.