Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusta pitää lisätä selvästi, koska näiden alojen työvoimantarve kasvaa. Tätä mieltä on koulutustarjonnan tavoitteita vuodelle 2016 pohtinut työryhmä.
Se ehdottaa, että terveyteen liittyvää ammatillista peruskoulusta lisättäisiin tuhannella opiskelupaikalla. Myös kotitalouspalveluihin ja puhdistusalalle pitäisi sen mukaan kouluttaa nykyistä enemmän nuoria.
Tänään raporttinsa opetusministeri Henna Virkkuselle luovuttanut työryhmä ennakoi, että monella alalla opiskelupaikkoja voidaan vähentää. Tätä perustellaan sillä, että ennakoidun työvoiman tarpeen ja nuorisoikäluokkien erotus on keskimäärin noin 6 300 henkilöä vuodessa.
– Koulutustarjonta on mitoitettava niin, että nuoret työllistyvät opintojen jälkeen, Virkkunen sanoo.
Rankimmin työryhmä vähentäisi kulttuurialan koulutusta. Se esittää lähes 3 000 aloituspaikan lakkauttamista. 1 800 paikkaa vähennettäisiin ammatillisesta peruskoulutuksesta, 1 000 paikkaa ammattikorkeakouluista ja 150 yliopistoista. Eniten työryhmän mielestä olisi vähennettävä käsi- ja taideteollisuuden ja viestinnän koulutusta.
Myös matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on työryhmän mielestä turhan paljon aloituspaikkoja. Näiden määrää se kutistaisi 1 300:lla.
Luonnontieteiden aloituspaikkoja se vähentäisi 1 150:llä. Työryhmä esittää sekä tekniikan ja liikenteen että luonnonvara- ja ympäristöalalle muutaman sadan paikan vähennystä.
Yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnon alan koulutuspaikkoja tarvitaan esityksen mukaan vastaisuudessa noin sata paikkaa nykyistä vähemmän.
Koulu saa rahaa, jos valmistuneet työllistyvät
Ehdotuksessa todetaan, että vaikka teollisuuden osuus kansantalouden kokonaisuudesta kasvaa, sen työvoiman tarve kutistuu.
Virkkusen mukaan työelämäyhteyksiä on tiivistettävä kaikilla koulutusasteilla.
– Tämän varmistamiseksi opintojen jälkeinen työllistyminen aiotaan ottaa yhdeksi indikaattoriksi mukaan korkeakoulujen rahoitusmalliin, hän sanoo.
Työryhmällä on ollut käytössään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kaksi skenaariota toimialojen kehityksestä. Opetushallitus laati niiden pohjalta ammattirakenne-ennusteet ja koulutustarve-ennusteet tuleville vuosille.
