Eläke ei ole ainoa turvasi eläkkeellä - perhe ja verottaja tulevat apuun - Oma raha - Ilta-Sanomat

Onko tämä totta? Eläkkeellä pärjääkin hyvin

Pelottelut eläkkeiden niukkuudesta voivat olla harhaa, eikä pudotus eläkkeelle ole niin raju kuin moni pelkää, väittää tuore tutkimus. Sen mukaan moni tulee eläkkeellä toimeen lähes yhtä hyvin kuin työvuosina. Eläkeläiset itse ovat kuitenkin eri mieltä. Esimerkiksi Kanarian-matkoista ja uusista televisioista voi vain haaveilla. Katso kuka on oikeassa.

4.3.2011 6:01 | Päivitetty 3.3.2011 18:13

Miten minun käy, selviänkö tästä eteenpäin, moni kysyy eläkeiän kynnyksellä. Tuore tutkimus tuntuu tämän takia huojentavalta luettavalta. Sen mukaan toimeentulo heikkenee kaikilla eläkkeelle jääneillä keskimäärin vain noin prosentin verran. Eniten tingittävää syntyy yksinäiselle työssä käyvälle henkilölle.

Hänen toimeentulonsa jää eläkkeellä 82 prosenttiin siitä, mitä hänellä oli viimeisinä vuosina työssä olleessaan ennen eläköitymistä. Parisuhteessa elävän toimeentulo puolestaan yltää 93 prosenttiin siitä mitä se oli työvuosina. Toimeentulo tarkoittaa kotitalouden jäsenten käytettävissä olevia tuloja. (Katso tarkemmat tiedot taulukosta 1 jutun lopussa.)

– Se, että eläke on 60 prosenttia palkasta, ei kerro kaikkea. Se on vain osatotuus. Ratkaisevaa on koko toimeentulo, eikä pelkästään palkan muuttuminen eläkkeeksi, erikoistutkija Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta vakuuttaa.

Suoniemen ja Eläketurvakeskuksen ekonomistin Juha Rantalan Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistu tutkimus perustuu eri rekisterilähteistä poimittuihin puolen miljoonan suomalaisen tulotietoihin. Laajuudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan aineisto on kansainvälisestikin harvinainen.

Aineistosta esimerkiksi nostettu eläkkeelle jäämisvuosi on 2003 ja ensimmäinen täysi eläkevuosi 2004. Sen jälkeen ei ole Rantalan mukaan tapahtunut mitään sellaista, minkä takia tutkimuksen johtopäätöksiä pitäisi tarkistaa.

Tulokset yllättivätjopa tutkijat 

Hän sanoo tutkimustulosten olleen ennakko-odotusten vastaisia. Suomalaisten toimeentulo ei näet muutu merkittävästi eläkkeelle siirryttäessä. Valtaosalla tulot säilyvät ennallaan, laskevat korkeintaan kolmanneksella – tai jopa nousevat!

Eläkkeelle siirtyminen alentaa toki työllisten bruttotuloja, mutta nostaa työttömien bruttotuloja.

– He pääsevät tilapäisetuuksilta ja vähimmäistoimeentulotuelta eläkkeelle, Suoniemi selvittää.

Työttömänä olleen yksinelävän toimeentulo nousee eläkkeellä 110 prosenttiin siitä, mitä se oli työttömänä ollessa. Vastaavassa tilanteessa olevalla pariskunnalla toimeentulo yltää eläkkeellä 104 prosenttiin siitä, mitä se oli työttömänä.

Tutkijat muistuttavat, että ihmisten eläkkeelle lähtö on yksilöittäin hyvin erilaista. Lisäksi eläkkeelle jääminen on heidän mielestään pikemmin prosessi kuin yksi kalenterimerkintä elämässä.

– Joku jää eläkkeelle työttömyydestä, joku toinen osa-aikatyöstä ja joku kolmas osa-aikaeläkkeeltä. Moni jatkaa työntekoa tai saa edelleenkin muita tuloja, Rantala sanoo.

Suoniemi muistuttaa, että toimeentulo muodostuu monesta palasta, jolloin ne tulolajit, jotka eläkkeelle siirryttäessä säilyvät ennallaan, tasaavat muutosta. Tällaisia tuloja ovat pääomatulot sekä puolison ansio- ja eläketulot.

Perhe ja verotpehmentävät laskua

Perheellisyyden lisäksi tulojen notkahdusta vaimentaa progressiivinen verotus, joka tulojen pienentyessä kevenee.

Tutkimusaineiston mukaan työstä eläkkeelle jääneen henkilön kotitaloudessa bruttotulot olivat hänen viimeisinä työvuosina 1995–2002 keskimäärin 27 284 euroa.

Korkeimmillaan ne olivat pari kolme vuotta ennen hänen eläköitymistään. Tämän jälkeen ne laskivat ensimmäiseen täyteen eläkevuoteen 2004 asti. Sen jälkeen vakiintuvat runsaaseen 20 000 euroon. (Katso kuvio 2.)

Työttömälle eläkeon parannus oloihin

Työttömyydestä eläkkeelle jääneen bruttotulot nousivat sinä vuonna, kun eläke alkoi juosta. (Katso kuvio 3.)

Bruttotulojen sijasta tutkijat paneutuvat kuitenkin toimeentuloon, jota kuvaa niin kutsuttu ekvivalenttitulo. Se tekee erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi, kun se ottaa huomioon perheen koon tuomat kulutushyödyt.

Suoniemestä on suorastaan yllättävää kuinka vähän toimeentuloa kuvaava keskimääräinen ekvivalenttitulo alenee eläkkeelle siirryttäessä. (Kuvio 1.)

Kun kotitalouden tulot ovat yhteiset ja jaetaan tasapuolisesti, niin yhdessä asuminen antaa taloudellista suojaa. Ensimmäisen vuoden ei siis pitäisi olla äkkipysäys tai -rysäys kulutuksessa parisuhteessa eläköityville.

Pitkä eläkeaikasisältää riskejä

Suoniemi muistuttaa, että eläkkeellä olon jatkuessa pitkään toimeentulo muuttuu.

– Indeksoinnista johtuen työeläkkeiden taso nousee reaalisesti, mutta jää jälkeen ansiotason kehityksestä. Ikääntymisen myötä myös useampi eläkeläinen jää yksin ja pelkästään omien tulojensa varaan. Nämä ovat selviä toimeentuloriskejä.

Tutkijat ehdottavatkin työnsä pohjalta jatkotutkimusta, jossa selvitettäisiin, miten toimeentulo kehittyy eläkevuosien edetessä.

Työssä olevillehuonoja aikoja

Sitä ennen sitä kommentoivat vantaalaisen Seniorien Agora ry:n varapuheenjohtaja Pekka Piippo ja aktiivijäsen Vilho Tiainen. He ovat tehneet omaa tutkimustyötään puoluepoliittisesti sitoutumattomassa ajatushautomossa. Tuleville eläkeläisille he eivät povaa ruusuisia näkymiä.

– Minä olisin jopa huolissani, Piippo sanoo vastoin tutkijoiden näkemyksiä.

Piippoa kismittää nk. taitettu indeksi, joka nostaa eläkkeitä kuluttajahintaindeksin tahdissa. Vuodesta 2005 vuoteen 2011 eläkkeiden reaalimuutos on ollut keskimäärin 0,03 prosenttia vuodessa, kun palkat ovat nousseet reaalisesti 1,7 prosenttia vuodessa. (Katso taulukko 4.)

– Ei se tulevillekaan eläkeläisille mitään herkkua ole. Ei ainakaan sen herkumpaa ole kuin meillekään, kun nyt työssä olevilla elinaikakerroin vielä miinustaa karttumaa, Tiainen sanoo.

Palkkatyöläisetkarkaavat tulokisassa

Kumpikin ehdottaa niin kutsuttuun puoliväli-indeksiin siirtymistä, joka seuraisi entistä suuremmalla painolla nimenomaan ansiotason kehitystä. (Katso kuviosta 4 miten olisi käynyt vuosina 2005–2011.)

Tämä maksaisi heidän mukaansa sata miljoonaa euroa vuodessa.

– Asia olisi saatava hallitusohjelmaan. Olemme nämä vaalikopit kiertäneet. Puhetta sieltä kyllä tulee, muttei selkeitä kannanottoja, Tiainen ja Piippo sanovat ja muistuttavat, että taitetun indeksin piti olla väliaikainen, mutta nyt sitä jatkuu jo kuudettatoista vuotta.

Miten se on sitten vaikuttanut elämään?

– Kun jäin valtiolta eläkkeelle, sen piti olla periaatteessa 66 prosenttia palkasta. Jokainen vuosi on pudottanut siitä noin prosenttiyksikön.

– Kaikkia suurempia ostoksia, kuten jääkaappia, pesukonetta tai televisiota, pitää harkita entistä pitempään. Kaikki pitää käyttää loppuun. Kun oli työelämässä, saattoi tehdä ulkomaanmatkoja. Enää eivät eläkeläiset virkistäydy Kanarialla, 15 vuotta eläkkeellä ollut Piippo sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?