Neljäkymppisestä voi tulla eläkepelin häviäjä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Neljäkymppinen, tuleeko sinusta eläkepelin luuseri?

Nykyisten neljäkymppisten voi käydä huonosti. He saavat aikanaan suhteessa selvästi pienempää eläkettä kuin vanhempansa eläkkeelle jäädessään. Kun nyt eläke on keskimäärin puolet työssäkäyvien ansioista, vastaisuudessa se voi olla 40 prosenttia.

2.3.2011 7:01 | Päivitetty 2.3.2011 6:42

Kun nykyiset nelikymppiset ja sitä nuoremmat jäävät eläkkeelle, heidän tulonsa putoaa todennäköisesti 40 prosenttiin aiemmasta. Vielä nykyisin eläke on keskimäärin noin 50 prosenttia työssäkäyvien ansioista.

Johtaja Jaakko Kiander työeläkeyhtiö Ilmarisesta sanoo, että vanhemmilla on suhteellisesti paremmat eläke-etuudet kuin nuoremmilla tulee aikanaan olemaan.

Historiantutkija, kolumnisti ja luennoitsija Jukka Relander on sitä mieltä, että tämä ei ole oikein.

– Jos maahan ei saada lisää veronmaksajia, noin siinä käy, hän lisää.

Eläkeasiantuntijat huomauttavat, että suhteelliset luvut eivät kerro koko totuutta. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Esa Swanljung kertoo, että ostovoiman kannalta nelikymppisillä on aikanaan paremmat eläkkeet kuin nyt eläkkeelle jäävillä.

Euroissa mitattuna tulevilla eläkeläispolvilla on kaikkein suurimmat eläkkeet, koska palkat, joista ne lasketaan, ovat paljon suuremmat kuin vanhemmilla on ja on ollut.

– Eivät nuoremmat mieron teille joudu, Kiander sanoo.

Relander kritisoi elinajan pidentymisen ennakointiin liittyviä eläkeleikkureita, jotka etenevät syntymävuosittain. Hänen mielestään suuret ikäluokat ovat päässeet kuin koira veräjästä.

Eläkemaksutnousevat

Nuoremmat maksavat työssäoloaikanaan eläkemaksuja enemmän kuin vanhempansa ovat maksaneet.

– Jos tarkastelee elinaikaisia maksuja, nuoremmat joutuvat maksamaan enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet, Kiander sanoo.

Eläkejärjestelmämme alkuvaiheessa maksu oli vain muutamia prosentteja palkasta. Nyt se on 21,6 ja sosiaalitupossa on sovittu noin 1,6 prosenttiyksikön lisäkorotukset vuoteen 2014 mennessä.

Tämäkään ei vielä riitä: Eläketurvakeskus on arvioinut, että palkkoihin suhteutettua maksutasoa joudutaan nostamaan yli neljä prosenttiyksikköä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusohjaaja Niku Määttänen on sitä mieltä, että 1960- ja -70-luvuilla syntyneet joutuvat eläkejärjestelmän maksajiksi, jos mitään ei tehdä.

– Siinä tapauksessa eläkejärjestelmän kustannukset kasvavat pikku hiljaa ja nuoremmat kantavat suuremmat kustannukset ilman, että saisivat vastaavia eläkkeitä, hän sanoo.

Varhaiseläkkeet syyniinja maksukorotus heti

Eläkejärjestelmän mahdollinen remontti on ajankohtainen. Työryhmät julkistivat järjestelmää ja sen muuttamista koskevat muistionsa tiistaina. Määttänen sanoo, että sukupolvien välinen epätasa-arvo on ehkäistävissä. Hän kannattaa varhaiseläkejärjestelmän leikkaamista edelleen. Se vaikuttaisi myös työurien pituuteen, joka on olennainen osa koko kuviota. Määttäsen mukaan eläkemenoa pitäisi rajoittaa myös vanhuuseläkeikää nostamalla.

Hänestä eläkemaksuja pitäisi korottaa nopeasti eikä lykätä maksunkorotuksia tulevaisuuteen. Kanta sisältyy Etlan Muistioita seuraavalle hallitukselle -koosteeseen. Siinä todetaan, että ajatus, jonka mukaan maksuja korotetaan vasta tulevaisuudessa, on epäreilu tulevien maksajien kannalta.

– He joutuvat maksamaan suurempia suhteellisia maksuja kuin nykyiset maksajat, jotta saisivat yhtä suuren eläkkeen suhteessa palkkatuloihinsa kuin nykyiset maksajat, kirjoittaa tutkija Jukka Lassila muistiossa. On näkökulmakysymys,kuka on häviäjä

Telan Swanljungin mielestä eläkejärjestelmän tarkastelu on näkökulmakysymys. Hänestä voidaan kysyä, onko oikein, että nuoret todennäköisesti saavat pienempiä eläkkeitä suhteessa palkkatasoon kuin nyt eläkkeelle jäävät?

– On myös perusteltua kysyä, onko oikein, että nykyisten eläkeläisten eläketaso on niin pieni suhteessa nuorempien eläketasoon?

Nyt työssä käyvien etuna on se, että työpaikan vaihto tai pätkätyöt eivät nakerra eläkettä samaan tapaan kuin vanhemmilla sukupolvilla.

Ilmarisen Kiander huomauttaa, että esimerkiksi 1930- ja -40-luvuilla syntyneet ovat usein myös aloittaneet työn teon paljon aikaisemmin kuin nykyiset työssäkäyvät. Jos ura on aloitettu 15-vuotiaana, he ovat ehtineet tehdä monta vuotta töitä, joista ei ole kertynyt eläkettä.

Swanljungin mielestä eri ikäluokkia pitää ymmärtää sen verran kuin taloudelliset resurssit antavat myöten, mutta ei missään nimessä siten, että vaarannetaan taloudellisia mahdollisuuksia tulevien eläkkeiden maksamiseen tästä eteenpäin.

– Tämä on tasapainottelua. Mielestäni olemme nyt aika hyvässä tasapainossa, hän lisää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?