Nokia voi lisätä insinöörien työttömyyspiinaa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näin Nokia-Suomi petti insinöörit

Kuvituskuva
Julkaistu: 19.2.2011 7:03, Päivitetty 18.2.2011 21:21

Suomi on insinöörien maa, mutta pitäisikö suuntaa muuttaa? Insinöörejä on koulutettu yli tarpeen eikä vähiten Nokian takia. Jo nyt työttömänä on tuhansia insinöörejä ja lisää voi olla luvassa, kun Nokia alkaa toteuttaa uutta strategiaansa. Lue mitä mieltä insinöörit itse ovat.

Nokian mahdolliset väenvähennykset tulisivat Suomessa todella huonoon aikaan. Työttömien insinöörien ja diplomi-insinöörien määrä on merkittävästi kasvanut viime vuosina. Moni tulee koulunpenkiltä suoraan kortistoon. Alan työntekijäliitto vaatiikin reippaita vähennyksiä insinöörien koulutuspaikkoihin.

Uuden Insinööriliiton puheenjohtajan Pertti Porokarin mukaan insinöörien koulutuspaikkoja pitäisi vähentää jopa 30 prosenttia. Insinöörikoulutuksen aloittaa vuosittain runsaat 9 700 opiskelijaa.

– Työmarkkinoille valmistuu koko ajan liikaa insinöörejä. Hyvässä taloudellisessa suhdanteessa työmarkkinat vetävät noin 4 000 insinööriä, mutta taantuma-aikana meitä on kahta kauheammin hakemassa töitä, sanoo Porokari.

– Pitäisi keskittyä enemmän laatuun kuin määrään, toteaa puolestaan diplomi-insinöörejä edustavan Tekniikan Akateemisten Liiton (TEK) toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

Kaupin mukaan diplomi-insinöörien koulutuspaikkoja voisi vähentää nykyisestä, lähes 3 700 paikasta 3 200–3 500 paikkaan.

Insinöörien ja diplomi-insinöörien laatu on mielessä myös työnantajia edustavan Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajalla Jorma Turusella. Hän penää koko insinöörien ja diplomi-insinöörien koulutusjärjestelmältä lisää erikoistumista sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen määrän vähentämistä, jotta jäljelle jäävien korkeakoulujen resurssit olisivat lähempänä huippuyliopistotasoa.

Liki 7 000 ilman työtä

Viime vuonna insinöörejä ja diplomi-insinöörejä oli työttömänä keskimäärin melkein 7 000, vajaa viisi tuhatta insinööriä ja runsaat kaksi tuhatta diplomi-insinööriä. Insinöörejä on viimeksi ollut näin paljon työttömänä 14 vuotta sitten vuonna 1996.

Taantuma on jo hieman hellittämässä. Loppuvuonna insinöörien työllisyydessä oli pientä positiivista muutosta, mutta luvut olivat edelleen korkeita.

Elop etsii nokialaisille töitä muista firmoista

Porokarin mukaan kauhuskenaario insinööreille olisi, jos Nokia vähentäisi rajusti paljon väkeä ja samaan aikaan telakkateollisuus ei saisi tilauksia ja joutuisi mittaviin väenvähennyksiin.

Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop ei perjantaina ottanut Taloustoimittajat ry:n tilaisuudessa kantaa siihen, onko Nokia lopettamassa toimintoja joillakin paikkakunnilla Suomessa. Hänen mukaansa parhaat kyvyt ja parhaat paikat säilytetään.

Elop myös kertoi, että yhtiö on käynyt keskusteluja muiden yhtiöiden kanssa, jotka ehkä tarvitsisivat Nokialta vapautuvaa työvoimaa.

– Etsimme luovia tapoja varmistaa, että paikallinen ympäristö menestyy. Haluamatta rikkoa luottamuksellisuutta, olemme käyneet keskusteluja, ei vain valtiojohdon, vaan myös suurten kansainvälisten teknologiayhtiöiden kanssa, joilla on rooli tai uusi rooli pelattavana Suomessa, Elop totesi perjantaina Helsingissä.

Myös liitoissa uskotaan, että Nokia-insinöörit voivat löytää töitä muista tietotekniikkaklusterin yrityksistä.

– Jos he päätyvät irtisanomaan, niin meillä muu it-ala valittaa työvoimapulaa. Jos irtisanomisia tulee oikein paljon, niin it-ala ei imaise kaikkia. Silloin tarvitaan vastaavia Nokian ja valtion yhteisiä rakennemuutosohjelmia kuin Nokialla oli Jyväskylässä, sanoo TEK:n Heikki Kauppi.

– Nokian imussa Suomeen on tullut esimerkiksi korealaisia ja japanilaisia alan firmoja. Osa niistä työllistää jo paljon. Siellä on ollut kovasti mielenkiintoa Nokian osaamiseen. Google ja HP ovat jo ilmoittaneet blogeissaan, että tänne vain kaikki halukkaat, Uuden Insinööriliiton Porokari sanoo.

Porokarin mukaan Nokian epävarma tilanne voi saada parhaat työntekijät lähtemään ensimmäiseksi.

– Aivovuotoa ihan varmasti tapahtuu.

Nokia patisti kouluttamaan

Diplomi-insinöörien ja varsinkin tavallisten insinöörien koulutusmäärät lähtivät 1990-luvulla Suomessa todella hurjaan kasvuun. Nokiallakin oli tässä oma roolinsa.

– Nokian Jorma Ollila paukutti 1990-luvun alussa, että jos valtio ei pysty tarjoamaan koulutettua insinööriä, nimenomaan tietotekniikan insinööriä, niin silloin Nokia lähtee sinne, mistä niitä löytyy. Tähän sitten vastattiin moninkertaistamalla tietoliikenneinsinöörien koulutusmäärät. Toinen tekijä, joka lisäsi insinöörien koulutusmääriä, oli 1990-luvun alun lama. Koulutushan oli hyvä keino siivota työttömyystilastoja, muistuttaa Porokari.

Ennen 1990-lukua insinööriksi ja diplomi-insinööriksi opiskelun aloitti noin kuusituhatta henkeä vuodessa, 2000-luvun alussa määrä oli noussut jo yli 15 000:een. Vuonna 2009 aloittaneita opiskelijoita oli 13 411 joista yli 9 744 opiskeli insinööriksi ja 3 667 diplomi-insinööriksi.

2000-luvun alun it-kuplan puhkeaminen vähensi tietoliikennettä opiskelevien insinöörien määrää. Koulutuspaikkoja jyvitettiin tuolloin muille insinöörialoille.

Porokari huomauttaa, että vaikka insinöörien koulutusmäärät saatiin 2000-luvulla lievästi alenemaan, niin määrät alkoivat uudelleen kohota, kun ammattikorkeakoulut saivat lisää valtuuksia päättää itse opiskelijapaikkojen suuntaamisesta eri koulutusaloille.

Kuvituskuva
Kuvituskuva

Tuoreimmat osastosta