Pikavippi olisi kelvannut Mannerheimillekin

Julkaistu: , Päivitetty:

Marsalkka Mannerheimin rahankäyttötavoissa riittää tutkijoille yllätyksiä. Asiantuntijoiden mukaan nuori Gustav sopisi hyvin tämän päivän bling-bling-teiniksi. Parikymppisenä hän olisi nyt syvällä pikavippikierteessä ja vaarassa menettää luottotietonsa. Sankariksi tai julkkikseksi hän voisi silti edelleenkin nousta.


Jos Suomen presidenteistä pitäisi valita joku lahjakkaimmin omat talousasiansa sählännyt hahmo, nuori Mannerheim saattaisi olla kärkisijoilla.

Kenraalin, valtionhoitajan, sotamarsalkan ja presidentin Carl Gustav Emil Mannerheimin (1867–1951) nuoruusaikojen rahankäyttötapoja ei ole kovin paljon ruodittu, koska ikämies-Marskin saavutukset ovat jättäneet ne varjoonsa.

Parikymppinen Gustav oli kuitenkin tutkijoiden mukaan hätkähdyttävän 2000-lukulainen nuori: bling bling ja merkkitavarat ovat tärkeitä, samoin varakkaiden kaverien elintapojen matkiminen.

– Mannerheimilla on paljon yhteistä nykynuorten kanssa, jopa enemmän kuin haluamme myöntää. Hän oli tyypillinen teini: vihainen, nyrpeä ja tuhlaavainen, sanoo englantilainen Mannerheim-tutkija Jonathan Clements.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämän päivän nuorista miehistä kuulee aivan samanlaisia tarinoita, kertoo ylivelkaantuneita nuoria auttavan Takuu-Säätiön Leena Veikkola.

– Tavoitellaan näyttävää elämää, otetaan pikavippejä. Yli varojen elämisen kierre päättyy yleensä johonkin kriisiin, josta järkiinnytään tai sitten ei, Veikkola sanoo.

Mannerheimin järkiinnyttivät lopulta sodat, vaarat ja vastuun taakka.

Kaikista hunsvoteista ei tule marsalkkoja, mutta tällä yhdellä löyhäkätisellä rahankäyttäjällä kävi uskomaton tuuri. Onneksi kävi, ainakin Suomen historian kannalta.

Pikavippejä enolta,
tädeiltä ja mummolta


Taustalla on moderni tarina rikkoutuneesta perheestä. Gustavin tehtailija-isä teki näyttävän konkurssin, jätti perheensä ja pian äitikin kuoli. Turvattuun elämään tottunut sisarusparvi sijoitettiin sukulaisten hoteisiin.

14-vuotiaan Gustavin huoltajaksi, koulun ja harrastusten rahoittajaksi ryhtyi eno Albert von Julin, Fiskarsin ruukinpatruuna. Ja rahaa paloi, kun Gustav etsi paikkaansa maailmassa.

– Eno valitti, ettei poika ymmärtänyt rahan merkitystä, Jonathan Clements kertoo.

Näin todennäköisesti olikin. Jo sotilaskouluissa Haminassa ja Pietarissa näyttäytymishaluinen Gustav joutui moneen kertaan pyytämään enoa, kummitätejä ja mummoaan apuun, kun  käyttörahat olivat huvenneet milloin mihinkin kapakkavelkaan, kavereille tarjoamiseen tai uusiin univormuihin.

Muille vallasväen nuorille esimerkiksi pietarilaisen Nikolajevin ratsuväkikoulun tallimaksut ja vaatekulut olivat helpompia hoitaa, mutta alituisesti pennitön Mannerheim oli käyttömenojensa kanssa todellisissa vaikeuksissa.

Kirjailija Hannu Raittilan mukaan poika oppi kuitenkin nopeasti esittämään rahantarpeensa enolleen liiketoimina: kun hankkii tällaiset mitalit ja univormut, se on markkinoinnillinen sijoitus.

– Hän ärsytti ilmeisen tarkoituksella enoaan kuvailemalla yksityiskohtaisesti upseerin elämän kalleutta, mutta osoitti samalla miten näyttävä rahankäyttö oli perusteltua uralla etenemisen kannalta, Raittila sanoo.

Aina enokaan ei heltynyt. Mummoltakin saatu perintö hupeni velkojen maksuun.

Pieniä lisärahoja Gustav sai hevoskilpailupalkintoina: taitavana ratsastajana hän pärjäsi muun muassa hevospoolossa, aikansa julkkislajissa.

Rahakas naimakauppa
auttoi


Vasta vuonna 1892 kummitädin junailema avioliitto Anastasia Arapovan kanssa poisti Mannerheimin rahahuolet.

Perijättärellä oli nykyrahassa 7,8 miljoonan euron omaisuus ja 53000 euron vuositulot. Pariskunnan tuloerot eivät olleet ihan Matti Nykäsen ja Mervi Tapolan luokkaa, mutta hyvin lähellä.

Vuodesta 1897 alkaen Mannerheim hankki omaa rahaa myös hevoskauppiaana, välittäessään valtuutettuna tallimestarina tsaarin hoville ja tuttavilleen ratsuja ympäri Eurooppaa.

– Hän onnistui monissa kaupoissa varsin hyvin, joten ei häneltä täysin liikemiesvaistoa puuttunut, Raittila sanoo.

Vaimon rahoilla elely loppui kuitenkin asumus- ja avioeroon, ja Venäjän vallankumouksen jäljiltä Mannerheimistä olisi hyvinkin voinut tulla taas monen kollegansa tavoin pennitön.

Nyt avuksi tuli Suomen valtio. Uusi pesti valkoisten joukkojen kenraalina ja valtionhoitajana tuotti ministeritason eläkkeen. Eikä 1919 kansalaiskeräyksellä saatu runsaan parin miljoonan nykyeuron lahjoituskaan ollut haitaksi.

Vanhentuessaan Mannerheim osasi myös hallita rahankäyttöään paremmin, mutta mitenkään upporikasta säästäjää hänestä ei koskaan tullut.

Snoukka-G voisi
pärjätä hyvinkin


Jos parikymppinen Mannerheim eläisi nyt, hän todennäköisesti olisi elämäntapojensa takia syvässä maksuhäiriökierteessä. Enon sijaan hän tilaisi rahaa ehkä tekstiviestilainoilla.

Toisaalta hänellä olisi kiistattomia lahjoja esimerkiksi riskipitoisiin urheilulajeihin, Jonathan Clements arvelee.

– Hän ei ratsastuskilpailuissa kaihtanut fyysisiä riskejä, mikä kostautui loukkaantumisina ja myöhemmin monenlaisina vaivoina, Clements sanoo.

Yksi näkyvyydeltään, julkisuusarvoltaan ja asemaltaan tuolloiseen hevospooloon verrattavissa oleva laji olisi lumilautailu. Tie julkkikseksi ja mediasankariksi voisi aueta sitä kautta.

– Voisin hyvin nähdä hänet menestyvänä lumilautailijana. Lajikulttuurissa on paljon samaa, sanoo Hannu Raittila.

Päiväkäskykin olisi helppo päivittää nykyaikaan: "En tule panemaan snoukkaani kassiin, ennen kuin tuo paippi on vallattu."

Toinen vaihtoehto olisi nettipokeri: taitavana taktikkona iso G todennäköisesti pärjäisi hyvin kansainvälisten ammattilaisten pelipöydissä.

Joka tapauksessa Mannerheimin kaltainen lahjakas, sosiaalisesti taitava ja hyvillä sukulaissuhteilla siunattu nuorukainen menestyisi myös 2000-luvulla – ellei polttaisi luottotietojaan liian aikaisin. 

Lisää aiheesta Ilta-Sanomien tänään julkaisemassa Marski-erikoisaikakauslehdessä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hiihtäjät löysivät kahvilan: yrittäjä sai pankilta oudon puhelun Lidlin kassalla – ”Olivat minun rahojani palauttamassa”

    2. 2

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    3. 3

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    4. 4

      Koboltti on nyt ennätyksellisen kallista – hinta liki kolminkertaistui kahdessa vuodessa

    5. 5

      NYT: Kryptorikkaiden uusi uhka ympäri maailmaa – rikolliset kaappaavat ja vaativat virtuaalirahaa

    6. 6

      Hoiva-alalle tulossa kolme lakkoa: työriita iskisi satoihin toimipisteisiin

    7. 7

      Suomen tulli takavarikoinut liki 2 000 bitcoinia – mutta mitä niille tehdään?

    8. 8

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    9. 9

      Osakas häiritsi remonttia – taloyhtiö turvautui äärimmäiseen keinoon: huoneisto haltuun ja riitapukarille 40 000 euron lasku

    10. 10

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    2. 2

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    3. 3

      Hiihtäjät löysivät kahvilan: yrittäjä sai pankilta oudon puhelun Lidlin kassalla – ”Olivat minun rahojani palauttamassa”

    4. 4

      Osakas häiritsi remonttia – taloyhtiö turvautui äärimmäiseen keinoon: huoneisto haltuun ja riitapukarille 40 000 euron lasku

    5. 5

      Aktiivimallin ensimmäinen leikkuri lähestyy: 5 tapaa välttää tuen vähennys

    6. 6

      Hoiva-alalle tulossa kolme lakkoa: työriita iskisi satoihin toimipisteisiin

    7. 7

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    8. 8

      Menestynyt hävikkiruokayritys paljastui kopioksi – perustaja tuomittiin yrityssalaisuuden rikkomisesta

    9. 9

      Suomen tulli takavarikoinut liki 2 000 bitcoinia – mutta mitä niille tehdään?

    10. 10

      ”Yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tällaisia ovat sopeutumiseläkettä nostavan Suvi Lindénin bisnekset

    2. 2

      Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa

    3. 3

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    4. 4

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    5. 5

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    6. 6

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    7. 7

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    8. 8

      Katso keskipalkat 15 eri toimialalla – ”63–64 % suomalaisista saa pienempää palkkaa kuin keskiarvo”

    9. 9

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    10. 10

      Aktiivimallin ensimmäinen leikkuri lähestyy: 5 tapaa välttää tuen vähennys

    11. Näytä lisää