"Asuntosäästäjät söivät omia voileipiään"

Asuntojen hintoja hillitsisi, jos pankit vaatisivat asiakkailtaan etukäteissäästämistä kuten joissain muissa maissa, arvioivat asiantuntijat. Järkevää tämä ei heidän mukaansa kuitenkaan olisi. Se tarkoittaisi paluuta aikaan, jolloin ensiasunnon ostajat joutuivat todella tiukoille – edes työpaikkaruokailuun ei ollut varaa, muistelee asiantuntija.

25.1.2011 15:39 | Päivitetty 25.1.2011 15:40

Pankkien hölläkätinen lainananto voi asiantuntijoiden mukaan osaltaan nostaa asuntojen hintoja Suomessa. Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila sanoo, että suuremman omarahoitusosuuden vaatiminen hillitsisi käyttäytymistä asuntomarkkinoilla ja hintojen nousua.

– Jos pankit vaatisivat, että asiakkaan on säästettävä vähintään kolmannes asunnon hinnasta, asuntokauppa kävisi astetta nykyistä hitaammin, hän sanoo.

Berliiniläisen Humboldtin yliopiston taloustieteen professori Michael Burda arvioi maanantaina Ylen tv-uutisissa, että verotus ja suomalaispankkien toiminta asuntomarkkinoilla vaikuttaa suuriin hintaeroihin Suomen ja Saksan välillä.

– Kyllä se voi osin selittää hintaeroa, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori, ennustepäällikkö Eero Lehto sanoo.

Täyslainalle vaaditaanlisävakuuksia

Omarahoituksen osuus -kysymys koskee lähinnä ensiasunnon ostajia; asunnon vaihtajat useimmiten käyttävät edellisen asunnon myyntihinnan uuden ostamiseen.

Uotila huomauttaa, että kyllä Suomessakin vaaditaan jonkin verran etukäteissäästämistä ja viranomaiset ovat määränneet, että lainan ainoana vakuusarvona ei voida hyväksyä asunnon ostohetken hintaa.

Finanssivalvonta suositteli jo viime keväänä, että asuntolainan nostajalla pitäisi pääsääntöisesti olla vähintään kymmenes asunnon hinnasta omaa rahaa. Pankit eivät juuri piitanneet suosituksista, vaan ovat jatkaneet täyslainojenkin myöntämistä ihmisille, joiden ne arvioivat selviytyvän niistä.

Pankkien kireä kilpailu asuntolaina-asiakkaista voi näkyä asuntojen hinnoissa muutenkin. Uotila huomauttaa, että kansainvälisesti vertaillen Suomesta saa asuntolainaa halvalla, pienin marginaalein.EU:n komissiossa on finanssikuriin liittyen kiinnitetty huomiota asuntojen omaisuusarvoihin ja niiden hintakehityksen seuraamiseen. Toistaiseksi konkreettisia päätösehdotuksia ei ole kuitenkaan annettu.

Lehto ei kannata asuntojen hintakehityksen hillitsemistä omarahoitusosuuden nostamisella. Hän epäilee, mahtaisiko moinen sääntely enää edes onnistua.  

Säästövaatimukset olisivatpaluu menneisyyteen

Eero Lehto oli töissä Suomen Pankin rahamarkkinaosastolla 1980-luvun alussa, jolloin keskuspankki sääteli etukäteissäästämistä.  Hän muistuttaa, että toisin kuin Saksassa, tuolloin – kuten nytkin – Suomessa on heikot vuokra-markkinat. Hänen mukaansa säätely aiheutti nuorille suuren taloudellisen rasituksen.

– Nuorille perheille tuli valtavat taloudelliset paineet osin säästövaatimusten, osin laina-aikojen lyhyyden takia. Tämä näkyi totaalisena puristamisena: esimerkiksi asuntosäästäjät eivät osallistuneet työpaikkaruokailuun, vaan söivät omia voileipiään, Lehto kertoo.

Omarahoituksen suurentaminen saisi hänen mukaansa aikaan sellaista, mistä on juuri päästy eroon. Lehto huomauttaa, että 70-luvun alussa syntyvyys oli pientä osin siksi, että ihmisillä ei ollut varaa tehdä lapsia.

Tuolloin lapsiperheet kärvistelivät pitkään ahtaisissa asunnoissa. Tilaa saatiin vasta, kun lapset olivat jo teini-ikäisiä. He muuttivat pian omilleen ja vanhemmat jäivät kahden isoon asuntoon.

"Korkovähennyksen poisto olisi järkevää"

Omarahoitusosuuden nostaminen lykkäisi Uotilan mukaan ensiasunnon ostamista, mutta voisi myös asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan. Kun osa nuorista säästäisi ankarasti, osa voisi saada omarahoitusosuuden vanhemmiltaan ennakkoperintönä tai lahjana.

Lehdon kannattaa, että asuntojen hintoja hillittäisiin poistamalla asuntolainan korkojen verovähennysoikeus. Alivaltiosihteeri Matti Hetemäen työryhmä esitti viime vuoden lopulla raportissaan tämän vähennysoikeuden poistamista hitaasti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?