Korot ovat laskeneet vuoden 2008 syksystä ja vaikka ne ovat jo hieman kohonneet alhaisimmista lukemistaan, ne ovat edelleen hyvin alhaiset. Koska korkojen nousua on odoteltu jo jonkin aikaa, moni asuntolainan ottanut on turvautunut korkokattoon. Jälkeenpäin katsoen kuta kuinkin turhaan.
Suomen Rahatiedon Taloussanomille laskemista esimerkeistä ilmenee, että korkokatosta ei ole ollut mitään tai juuri mitään hyötyä muutamaan vuoteen. Esimerkkilaskelmissa on kyse 100 000 euron suuruisesta 20 vuoden pituisesta lainasta.
Esimerkiksi vuoden 2008 heinäkuussa vuoden euriboriin sidotun lainan ottanut on maksanut turhasta, jos hän otti velkaansa hieman silloista kokonaiskorkoa alemman 5,5 prosentin korkokaton kolmeksi vuodeksi.
Hukkaan ovat menneet myös tammikuussa 2007 puolen vuoden euriboriin sitomalleen velalle korkokaton ottaneen rahat, jos katto oli asetettu siltä varalta, että viitekorko nousisi viiteen prosenttiin. (Katso tarkemmat tiedot jutun lopussa olevista taulukoista.)
Näin voidaan sanoa, vaikka suojausaikaa on vielä jäjellä. Kukaan ei ennakoi, että korot nousisivat noin korkeiksi tänä vuonna.
Hinta hyötyäsuurempi
Jos sen sijaan neljä vuotta sitten otti puolen vuoden euriboriin sidotun asuntolainan ja liitti siihen kolmen vuoden korkokaton, suojauksesta oli hyötyä.
Tuolloin suojauksen on pitänyt olla liki viitekoron silloisen korkotason verran eli neljä prosenttia. Korot ovat olleet kyseistä kattoa korkeammat vuoden 2007 heinäkuun ja vuoden 2009 tammikuun välillä.
Suojaus helpotti tämän asuntovelkaisen korkomenoja 700 euroa. Jotta siis lopullinen laskelma olisi asuntovelalliselle positiivinen, korkokaton olisi pitänyt maksaa tätä vähemmän.
Vaikka korkokattojen hinnat vaihtelevat pankeittain, näin halvalla asiakas ei ole saanut suojaustaan.
Jutun lopussa olevasta taulukosta ilmenee, paljonko korkosuojaus maksaisi nyt. Korkokaton hinta riippuu markkinatilanteesta ja se on sitä kalliimpi, mitä alempi ja pidempi se on. Myös viitekorko vaikuttaa hintaan.
Taulukon korkokattotaso kertoo, mihin viitekoron pitää kiivetä, jotta suojaus astuu voimaan. Jos asiakkaan marginaali on 0,7 prosenttiyksikköä, hänen lainansa kokonaiskorko on 3,2 prosenttia ennen kuin 2,50 prosentin suojaus alkaa hyödyttää häntä.
Tällainen korkokatto viideksi vuodeksi maksaisi hänelle noin 4 300 euroa viitekorosta riippuen.
Joka viides varautuu korkojen nousuun
Korkokaton ottaja pyrki arvailemaan korkojen suuntaa, mutta kuten edellisistä esimerkeistä ilmenee, ennakointien osuvuus ja katon kannattavuus selviää vasta jälkeenpäin.
Suurimmista pankeista kerrotaan, että suunnilleen joka viides asuntolaina-asiakas suojautuu jollain tavoin korkojen nousulta. Nordean kotitaloudet-yksikön johtaja Juha Kari kertoo, että suojaaminen on lisääntynyt hiljalleen. Johtaja Marjut Mustonen Sampo Pankista sanoo, että kiinnostus suojausta kohtaan on kasvanut selvästi viime kevään jälkeen. Hän arvioi, että Kreikan ja Irlannin velkakriisit sekä muutkin puheet Euroopan taloustilanteesta ja sen vaikutuksista ovat lisänneet tietoisuutta korkoriskeistä. Pankitkin ottavat korkojen muutokset puheeksi ja tarjoavat tuotteitaan aktiivisesti. – Jokaisessa lainaneuvottelussa käydään läpi suojausvaihtoehdot, kertoo Sampo Pankin Helsingin alueen liiketoimintajohtaja Anne Pakomäki. Paitsi korkokatosta, asiakkaille kerrotaan kiinteistä korkojaksoista ja lainaturvasta. Pakomäki muistuttaa, että myös säästäminen on hyvä tapa varautua paitsi korkojen nousuun myös muihin äkillisiin menoihin. Korkokaton ottanutkinhyötyy korkojen laskusta
Pankkien johtajien tietoon ei ole tullut, että suojauksia ottaneet olisivat pankeissa harmitelleet rahanhukkaa, kun korot eivät olekaan nousseet odotetusti. – Suojautuminen pitäisi nähdä vakuutuksenomaisena ratkaisuna, sanoo Kari. Toisin kuin kiintein koroin lainansa suojannut, korkokaton ottanut hyötyy korkojen laskusta.
Ensimmäisen esimerkin kolmen vuoden korkokaton ostaneen korkokustannukset olivat yli 10 000 euroa pienemmät kuin jos korko olisi ollut 5,5 prosenttia.
Viiden vuoden korkokaton tammikuussa 2007 ottanut maksoi korkojen laskun ansiosta liki 8000 euroa vähemmän kuin hän olisi maksanut, jos korot olisivat olleet korkokaton suuruiset.
Kolmas lainaaja on hyötynyt korkojen laskusta 1 100 euroa. Luvuissa ei ole otettu huomioon alijäämähyvitystä, jonka asuntolainan koroista voi tehdä verotuksessa.
