Suomalaiset pärjäävät hyvin eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Kolme neljäsosaa Työntekijänä Euroopassa -kyselyyn vastanneista oli kokoaikatyössä ja liki yhtä moni arvioi saavansa parempaa palkkaa kuin Suomessa.
Neljä viidestä kertoi tekevänsä työkokemustaan ja koulutustaan vastaavaa työtä. Likimain yhtä moni arvioi työkokemuksensa ja tutkintonsa arvon tulevan oikein tunnustetuksi. Vain joka kymmenes oli mielestään tullut syrjityksi kohdemaansa markkinoilla.
Ongelmat alkavat usein, kun muualle Eurooppaan töihin muuttanut alkaa harkita Suomeen palaamista. Suomesta EU-alueelle muuttaneiden näkökulmasta eurooppalaisten työmarkkinoiden toimivuutta tutkiva Saara Koikkalainen kertoo, että osa vastaajista kertoi paluun olevan vaikeaa, koska suomalaiset työnantajat eivät tunnu arvostavan ulkomaalaisia tutkintoja tai ulkomailta hankittua työkokemusta.
– Yllättävän monet näistä koulutetuista, kielitaitoisista ja kansainvälisistä suomalaisista raportoivatkin syrjintäkokemuksista nimenomaan Suomen työmarkkinoilla, Lapin yliopiston tutkija Koikkalainen sanoo.
Monien vastaajien mukaan ulkomaalaisuus ei ole ollut este, kun he ovat hakeneet muualta Euroopasta töitä. Useat työskentelevät yrityksissä ja järjestöissä, joissa monikansallisuus on itsestäänselvyys.
Haastatelluista 360 henkilöstä ne, joilla on ulkomaalainen puoliso, ovat sen sijaan joutuneet Suomessa törmäämään ennakkoluuloihin. Tutkimustiedotteen mukaan Suomen sulkeutuneisuus ja pienet työmarkkinat ovat esteenä paluulle varsinkin tällaisessa tapauksessa.
Ura on harvalleainoa muuttosyyKymmenen ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden aikana Suomesta muutti 12 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta 25–44-vuotiasta EU-maihin töihin. Eniten muutetaan Ruotsiin, mutta Britannia, Ranska ja Espanja ovat yhä suositumpia.
Vaikka moni on onnistunut saamaan hyvän työn ja palkan, pelkästään paremmat ansiot tai keveämpi verotus ei Koikkalaisen mukaan houkuttele korkeasti koulutettuja Suomesta.
– Ura on harvalle ainoa syy muuttoon, siihen tarvitaan myös muita sysääviä tekijöitä, hän sanoo.
Näitä olivat esimerkiksi seikkailunhalu, elämän laatu sekä puolison uraan tai kansallisuuteen liittävät asiat.
Pakkoruotsituo töitä
Monet vastaajat kertovat, että suomalaisilla on ulkomailla hyvä maine. Koikkalaisen mukaan yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.
– Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden, hän kertoo.
Yli 70 prosenttia haastatelluista aikoi jäädä nykyiseen asuinmaahansa ainakin 3–5 vuodeksi. Muutto johonkin toiseen EU-maahan on yhtä todennäköinen kuin paluu Suomeen. Suomeen paluuta puoltavat lastenkasvatukseen liittyvät asiat kuten hyvä ja ilmainen koulutus, edullinen päivähoito, turvallisuus ja luonto.
