Laps' hankeen hukkuu, unhoittuu

Julkaistu:

Työelämän paineet heijastuvat nykyisin suoraan lapsiin. Kun vanhemmat jatkavat pitkää työpäivää kotona työpuheluilla ja netissä, jäävät lapset väkisinkin jalkoihin. Lapsia työasioiden tulo kotiin harmittaa, kertoo tutkimus. Isä tai äiti ei ole silloin oikeasti läsnä. – Esimiesten tulisi antaa vahva signaali, että työt tehdään tietyssä ajassa ja loppuaikana tehdään jotain aivan muuta, sanoo asiantuntija.


Kaahaatko päiväkotiin, jotta ehdit ennen sulkemisaikaa? Vastaatko kotimatkalla työpuheluihisi, kun lapsesi yrittää kertoa sinulle, miten päiväkotikaveri kiskoi hänen unilelunsa korvan irti?

Sanotko alakoululaisellesi, että hän voi pelata vielä pari tuntia pleikkaa, koska sinun pitää kirjoittaa työmuistio? Vai soitatko teinillesi, että sinulla menee töissä myöhään ja hän voi käydä hampurilaisella?

Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan kiire, ylityöt, stressi, pätkätyöt ja epävarmuus heijastuvat koteihin vanhempien väsymisenä ja läsnäolon puutteena.

– Tutkimusten mukaan työelämän paineet heijastuvat suoraan perheiden arkeen ja vanhempien ja lasten suhteisiin, sanoo kasvatustieteen tohtori, tutkija Taina Kyrönlampi-Kylmänen Suomen humanistisesta ammattikorkeakoulusta Torniosta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kyrönlampi-Kylmänen haastatteli muutama vuosi sitten Lapin yliopistossa tekemäänsä Arki lapsen kokemana -tutkimustaan varten 5–7-vuotiaita. Hänen mukaansa lapset ovat mustasukkaisia vanhempiensa ajasta ja heitä harmittaa vaikkapa työpuhelun siitä lohkaiseman ajan menettäminen.

– Lapset mielsivät kodin paikaksi, jonne ei työasioita saisi tuoda. 

Ajan puute voi
erkaannuttaa


Vanhempi voi Kyrönlampi-Kylmäsen mukaan erkaantua lapsestaan ja hänen arjestaan, jos hänellä ei ole aikaa tälle. Lapsen asioista on juteltava, kun hän niistä kertoo, sillä tilanteet menevät ohi nopeasti.

– Jos lapsi ei saa kerrottua kenellekään vaikkapa päivän aikana sattunutta ikävää asiaa tai vanhempi ei kerkeä kuuntelemaan, asia voi jäädä painamaan häntä, Kyrönlampi-Kylmänen sanoo.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen tulleiden soittojen tavallisen aihe on arkipäivän kuulumiset. HUS:n psykiatri, kuvataideterapeutti ja lastenkirjailija Katinka Tuisku arvioi, että tämä kertoo vanhempien läsnäolon puutteesta.

Tuisku viittaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tekemään kouluterveyskyselyyn. Siinä 63 prosenttia peruskoulun yläluokkien oppilaista ilmoitti, että perhe ei syö yhteistä ateriaa ja 43 prosenttia kertoi, että vanhemmat eivät tiedä, missä he viikonloppuiltansa viettävät.

– Vanhempien pitäisi aina olla kiinnostuneita ja selvillä lastensa illanviettopaikoista ja seurasta, koska se lisää turvallisuutta ja vähentää päihdeongelmien riskiä. Vanhempien seurantaa ei korvaa mikään, ei edes asiantunteva päihdevalistus, hän sanoo.

Mitä tiiviimpi lapsen ja vanhemman suhde on, sitä herkemmin vanhempi huomaa lapsen tarpeet. Erkaantuminen voi johtaa siihen, että lapsi ei tunne itseään eikä asioitaan tärkeäksi ja vaikenee niistä. Tästä voi alkaa kierre, joka voi johtaa suuriin ongelmiin, jopa lapsen huostaanottoon.

Perhe on voimavara,
kun sille annetaan aikaa


Perheiden tilanteet ovat erilaisia ja vanhempien ja lasten yhteisen ajan vähyyden syyt moninaisia. Kasvatustieteen dosentti Liisa Karlsson sanoo, että usein yksittäisiä vanhempia syyllistetään. Hänen mukaansa kyse on toimintakulttuurista ja rakenteista.

Karlssonin mielestä työjohdon ja työyhteisön on mietittävä, mitkä työpaikan pelisäännöt ovat. Tämä on järkevää työnteonkin kannalta, sillä kukaan ei pysty työskentelemään jatkuvasti täysillä.

– Esimiesten tulisi antaa vahva signaali, että työt tehdään tietyssä ajassa ja loppuaikana palaudutaan ja tehdään jotain aivan muuta, Karlsson sanoo.

On työpaikkoja, joilla luotetaan siihen, että työntekijät ovat  motivoituneita, kun heidän perhetilanteensa ja toiveensa otetaan huomioon ja ollaan valmiita erilaisiin työaikaratkaisuihin. Karlsson arvioi, että joiltakin työpaikoilta henkinen valmius tällaiseen puuttuu.

Vaikka vanhemmille kahdeksan tunnin työaika voi olla sopiva, päiväkotilapsen päivä venyy matkojen takia helposti yhdeksän, kymmenenkin tunnin pituiseksi ja Tuiskun mukaan usein aivan liian rasittavaksi. 

Suomessa vapaaehtoinen osa-aikatyö on silti vähäistä. Kun Ruotsissa suurimmassa osassa perheitä ainakin toinen vanhempi on lyhentänyt työaikaansa, täällä äideistä osa-aikatöissä on noin 12 ja isistä 3 prosenttia. Pääosa osa-aikaisista on lisäksi myyjiä ja siivoojia, jotka usein haluaisivat tehdä täyttä työaikaa toimeentulonsa parantamiseksi.

Olemme korvaamattomia
vain vanhempina


Karlsson muistuttaa, että työt eivät tekemällä lopu. Hänestä kannattaa miettiä, mihin meillä on kiire.

Tuisku sanoo, että jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvää. Hänestä olisi hyvä, jos voisimme miettiä arvojärjestystämme niin järjellä kuin sydämelläkin ja vasta sitten tehdä valinnat.

– Olemme todella korvaamattomia vain vanhempina. Työntekijänä meidät voidaan äkkiä korvata toisella tai irtisanoa talousvaikeuksien tullen, hän sanoo.

Valintamme viestivät arvojamme, jotka välittyvät lapsellekin. Jos lapsen ainoa asia vanhemmalleen on: ”anna rahaa”, vanhempi voi katsoa peiliin.  

– Jos tekee pitkää päivää ja puhuu aina rahasta, voi olla melko varma, että lapsestakin tulee suorittaja, jolle taloudellinen menestys on etusijalla, Tuisku sanoo.

Lapsi tarvitsee
läsnäoloa, ei puuhamaita


Jotkut perustelevat pitkiä työpäiviään isolla asuntolainalla ja suurella rahan tarpeella. Paitsi perusasioihin, rahaa halutaan käyttää matkoihin ja harrastuksiin.

Matkat ovat mukavia, mutta mitä pienempi lapsi on, sitä ontuvampaa on perustella hänelle, että äiti ja isä tekevät nyt töitä, jotta pääsemme puolen vuoden kuluttua Thaimaahan.

– Lapsi tarvitsee läsnä olevia vanhempia, eikä mitään puuhamaavanhempia, Kyrönlampi-Kylmänen sanoo.

Karlsson viittaa tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden mukaan lapset kaipaavat arkipäiväistä yhdessäoloa. He haluavat leipoa, istua ongella tai katsoa telkkaria äitiensä ja isiensä kanssa.

– Lapset haluavat jakaa pieniä juttuja, hassutella ja nauraa yhdessä vanhempiensa ja kavereidensa kanssa, Karlsson kertoo.

Kotihetkissä on sekin hyvä puoli, että niiden aikana vanhemmat pystyvät opettamaan lapsilleen kotitöitä ja ujuttamaan heille vastuuta näistä. Näin lapset eivät itsenäistyessään ole aivan hukassa, kun kukaan ei enää palvelekaan heitä.  

Olet lapsellesi
kaikkein rakkain


Monessa perheessä lähes koko elämä tuntuu suorittamiselta. Harrastukset ovat kivoja, mutta niissä voi pysyä kohtuudessa. Kolmivuotias ei tarvitse tanssitunteja tai jumppaa, vaan etenkin päiväkotilapselle voi rankan päivän jälkeen olla parasta vanhemman syli ja rauhallinen puuhailu.

Joka lapsesta ei tarvitse yrittää loihtia huippukiekkoilijaa tai jääprinsessaa. Perheen arki voi rauhoittua melkoisesti ja rahatilanne parantua, jos lapsi saa omaa tahtia lämäillä tai tehdä valssihyppyjä lähikentällä kavereittensa kanssa.

– Ilmaisen elämysmatkan voi tarjota yhteinen satuhetki kirjastossa tai kotona, Tuisku huomauttaa.

Lasta kuunnellessaan vanhemman on syytä muistaa, että sanat eivät läheskään aina ole koko totuus. Vaikka teinisi sanoisi, että olet maailman mälsin tyyppi, joka ei ikinä tajua mistään mitään, tutkimusten mukaan hänkin toivoo, että olet aktiivisesti läsnä hänen elämässään.

– Kouluterveyskyselyssä yhdeksäsluokkalaiset kertoivat, että perheenjäsenet ovat heille rakkaimmat ja tärkeimmät ihmiset, Kyrönlampi-Kylmänen sanoo.

Miten hyvin tunnet lapsesi? Taina Kyrönlampi-Kylmänen kehottaa miettimään:
– Mikä on lapsesi lempiväri
– Millaisista leikeistä hän pitää?
– Ketkä ovat hänen ystäviään?
– Kenestä hän pitää päiväkotiryhmässään/luokallaan eniten ja vähiten?
– Ketkä ovat lapsen Facebook-kavereita?
– Millä sivuilla hän surffailee netissä?


Liisa Karlsson johtaa Lapset kertovat – Lasten äänet kuuluville -tutkimushankketta, jossa kerätään tietoa lasten näkökulmasta. Karlsson haastaa vanhemmat kuuntelemaan ja seuraamaan, mitkä asiat tuottavat lapsille hyvinvointia ja mitkä eivät ja lähettämään havainnoistaan tietoa osoitteeseensa liisa.karlsson@helsinki.fi.

 

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    8. 8

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    3. 3

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää