Öljy- ja kaasuvaltiona tunnettu Qatar on päässyt nostamaan imagoaan viikon sisään huomattavasti massatapahtumillaan. Ensin tuli päätös jalkapallon vuoden 2022 MM-kisoista.
Tällä viikolla maan pääkaupunkiin Dohaan on kokoontunut yli 1 200 ihmistä, jotka työskentelevät koulutusalalla eri puolella maailmaa. Muun muassa opetusministerit, yrityskouluttajat, rehtorit ja media pohtivat yhdessä opetuksen uusia suuntia.
Tiukasti vartioitujen seinien ja turvatarkastusten takana keskustellaan paljon muustakin kuin koulutuksesta, vaikka se on huippuseminaarin pääaihe.
Kultaa ja kristallia kiiltävissä huoneissa kymmenet luennot ja tervehdykset ovat alkaneet viikon aikana sanoilla "Onnea, Qatar".
Ja jalkapallosta on helppo jatkaa varsinaiseen aiheeseen: koulutukseen ja sen kehittämiseen. Sitähän varten Wise – World innovation Summit for Education -seminaari ( Maailma koulutusta kehittämässä -huippuseminaari) perustettiin viime vuonna. Jalkapallo on kuitenkin aihe, jota ei voi olla sivuuttamatta nyt qatarilaisten kanssa.
Koulutuksella ja jalkapallolla on samanlainen rooli kansalaisia yhdistävänä tekijänä, toteaa qatarilainen liiketalouden opiskelija Mohammed Al-Muhanadi.
– Kansalaisten kouluttaminen on tietenkin tärkeämpää kuin jalkapallo, mutta kyllä jalkapallonkin avulla voidaan opettaa yhteiskuntakelpoisuutta, opiskelija-aktiivi Al-Muhanadi kertoo.
Eikä hän ole taatusti ainoa qatarilainen tällä hetkellä, joka ajattelee näin.
Qatar on päättänyt näyttää jalkapallon kisoihin mennessä muutkin vahvat osaamisalueensa. Koulutus kuuluu niihin, mainitsee šeikki Abdulla bin Ali Al-Thani, joka on Wise-organisaation puheenjohtaja.
Menestyvä malli ilmastomarkkinoista
Jalkapalloa on potkittu maailman koulujen pihoilla iät ja ajat. Luokkahuoneet ovat näyttäneet samoilta jo vuosikymmeniä. Resurssien puute on kiusannut opettajia ja oppilaita koko sivistyksen ajan.
Koulutuksen kehittäminen vastaamaan nykypäivää vaatii painopisteen radikaalia muutosta.
Näin uskoo Maailman pankin osastojohtaja Steen Jorgensen, joka visioi Dohassa monia uusia rahoituskanavia koulutukselle.
– Onko tärkeämpää investoida puhtaaseen ilmaan kuin koulutukseen? Miksi emme toimisi koulutuksen suhteen samoin kuin päästömarkkinoilla, Jorgensen kertoo.
Missä viipyvät koulutuksen päästöyksiköt?
Jorgensenin mukaan koulutuksen vanhassa painopisteessä on tyypillisesti korostettu teknisiä uudistuksia, kuten koulujen lisärakentamista ja opettajien lisäkoulutusta.
– Tekninen lähestymistapa uudistuksiin ei enää riitä. Nyt kannustimet pitää saada vastaamaan paremmin suorituskykyä, jossa koulutuksen tulokset ja vastuullisuus ovat etusijalla. Innovatiivisella rahoituksella on tärkeä rooli koulutusalan muutoksessa, Jorgensen jyrähtää.
Maailmanpankin osastojohtaja on pyöritellyt päässään ajatuksia koulutuksen uusista rahoituskanavista.
Steen Jorgensenin mukaan koulutussektorin joukkovelkakirjalainat ovat hyvinkin toteutettavissa oleva idea, jolla oppilaitosten tulonlähde olisi turvattu ainakin osittain.
Hän on ihastunut erityisesti ideaan päästöyksiköistä, joita yritykset voisivat ostaa. Ja niihin hallitukset eivät saisi verotuksellaan koskea, Jorgensen vetoaa.
Kirjoittaja osallistuu Dohassa koulutusalan huippukokoukseen Wiseen (World Innovation Summit for Education) järjestäjien vieraana.
