Eva: Suomalainen työelämä on mainettaan parempi - Oma raha - Ilta-Sanomat

Työelämä ei olekaan paha – tässä 10 myyttiä

Luulitko, että työelämä on muuttunut huonompaan suuntaan, Suomi on pätkätyöhelvetti, globalisaatio vie työpaikat ja väestön vanheneminen on suuri uhka? Luulit väärin. Evan tuore raportti väittää, että työelämä on parempi kuin yleisesti oletetaan. Lue kymmenen myyttiä suomalaisesta työstä.

16.11.2010 11:00 | Päivitetty 16.11.2010 12:47

Kaikki työelämään liitetyt väitteet eivät oikeasti pidä paikkaansa. Näin kirjoittaa Tuomo Alasoini Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreessa raportissa Mainettaan parempi työelämä.

Tässä ovat työelämän kymmenen väärää luuloa:

1. Työelämä on huonontunut

Julkinen keskustelu työelämän huonontumisesta on jopa harhaanjohtava. Niiden osuus, jotka kokevat omien työolojensa huonontuneen viime vuosina ei ole kasvanut 2000-luvulla. Työpaikan tuottavuuden lisääminen ei ole vähentänyt työhyvinvointia, päinvastoin. Suomalaisten usko työelämän paranemiseen on kuitenkin kärsinyt kolauksen.

2. Työelämä on muuttunut liikaa

Työelämä ei ole muuttunut liikaa, vaan liian vähän. Ihmisten koulutus ja osaaminen on parantunut, ja on siirrytty kevyempiin tapoihin organisoida työtä. Siitä huolimatta ihmiset eivät koe, että heillä olisi aiempaa enemmän mahdollisuutta vaikuttaa työtään koskeviin asioihin, kuten työn sisältöön, työtahtiin tai keskinäiseen työnjakoon.

3. Suomi on pätkätyöhelvetti

Työsuhteet eivät ole muuttuneet lyhyemmiksi, vaan pidentyneet. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on kääntynyt laskuun ja on samoissa lukemissa kuin 1980-luvulla. Suomi ei ole lukujen valossa pätkätyöhelvetti. Suomalaiset myös viihtyvät samassa työpaikassa aiempaa pidempään. Yli 55-vuotiaista entistä suurempi osa on työelämässä.

4. Väestön ikärakenteen muutos on maailmanloppu

Yli 64-vuotiaiden osuuden nousu suhteessa työikäisiin ei kerro suoraan siitä, että taakka jokaista työikäistä kohti olisi tulevaisuudessa entistä suurempi. Huoltosuhteen kasvu kertoo siitä, että suomalaiset ovat entistä terveempiä ja elävät pidempään. Mitä useampi 65-vuotias ja vanhempi tekee tulevaisuudessa palkallista tai palkatonta työtä, sitä lievempi muutos on.

5. Ansiotyö ei ole enää tärkeää

Ansiotyö on yhä tärkeä elämänsisältö ihmisille, vaikka vapaa-ajan ja perhe-elämän merkitys on kasvanut. Harva alle eläkeikäinen suomalainen haluaisi luopua kokonaan ansiotyöstä. Riittävän perinnön tai lottovoiton saannin jälkeen alle viidennes luopuisi ansiotyöstä. Osuus ei ole kasvanut 1980-luvusta. Työn sisällöltä odotetaan kuitenkin aiempaa enemmän.

6. Y-sukupolvi ei halua tehdä töitä

Myös alle 30-vuotiaista y-sukupolven edustajista murto-osa haluaisi luopua ansiotyöstä, jos saisi ison perinnön tai voittaisi lotossa. Osuus on jopa pienentynyt 1980-luvun jälkeen. Nuoret odottavat kuitenkin, että työ vastaa omia arvostuksia ja että työ niveltyy vapaa-aikaan mahdollisimman hyvin. Nuorten käsitys nykytyöelämästä on varsin synkkä.

7. Globalisaatio vie työn Suomesta

Kriittisyys globalisaatiota kohtaan on kasvanut 2000-luvulla irtisanomisten ja tehtaiden lakkautusten takia. Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet selviytyä voittajana, koska täällä on yksi maailman korkeimmin koulutetusta työvoimasta. Olennaista on se, miten globalisaatio osataan käyttää hyväksi.

8. Osaamisen kasvu pitää työn Suomessa

Suomalaisten ajatellaan usein pärjäävän globaalissa kilpailussa korkean osaamisensa vuoksi. Osaamisen pitäisi kuitenkin muuttua myös korkeaksi tuottavuudeksi. Työ pysyy paremmin Suomessa, jos sen sisältöä ei voi muuttaa digitaaliseen muotoon ja tuloksia siirtää sähköisesti tai jos se edellyttää paljon itsenäistä tai yhteisöllistä ongelmanratkaisua. 

9. Tuottavuuden kasvu riittää

Nykyteknologian avulla tuottavuutta voidaan kasvattaa myös ilman työpanoksen lisäystä. Puolen prosenttiyksikön vuosittainen kasvu tuottavuudessa voi tuottaa muutamassa vuodessa korkeamman elintason kuin 100 000 uutta työpaikkaa. Tämä lisäys ei silti välttämättä ole aina helposti saavutettavissa. Ei ole myöskään takeita siitä, että entistä pienempi työllisten joukko olisi valmis kustantamaan kattavat hyvinvointipalvelut koko väestölle.

10. Suomalainen työkulttuuri on vaarassa

Suomi on luottamusyhteiskunta, jossa kansalaiset luottavat toisiinsa ja kansallisiin instituutioihin. Se on tärkeää kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Yhä enemmän tarvitaan luottamusta myös tutun ja vieraan välille. Liiketoiminnassa pitäisi hyödyntää tietoisesti moniarvoisuutta ja monikulttuurisuutta sekä sallia riskinottoa, joka on suomalaisille vierasta. Suomalainen työkulttuuri vain vahvistuu, jos sen oma arvoperusta on riittävän vahva.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?