Katso mikä sukupolvi pärjää parhaiten

Julkaistu: , Päivitetty:

Syntymäaika määrää osan taloudellisesta menestyksestäsi. Laman tai nousukauden aikana työuransa aloittaneiden elämät ohjautuvat erilaisille raiteille. Eri ikäluokat ovatkin saaneet erilaiset eväät, kun talouden tilanne ja opit ovat vaihtuneet. Esimerkiksi 70-luvulla syntyneet uskovat ikuiseen asuntolainaan ja 80-luvun väki vannoo euron etuihin. Katso miten sinun sukupolvellesi on käynyt talouden rattaissa. Mitkä ovat sinun oppisi?


Kaikki suurten ikäluokkien jälkeiset hyvinvointisukupolvet ovat joutuneet painimaan talouden nopeiden muutosten kanssa.

1950-luvulla syntyneille oli aktiivivuosinaan tarjolla niin öljykriisiä kuin rahamarkkinoiden vapautumistakin. Heidän keskeisiä talousoppejaan oli lainarahan autuus. Jos opinto- tai asuntovelkaa tarjottiin, sitä kannatti nostaa, koska inflaatio kuitenkin söisi pääomat pois.

– Ja kun opintolainaa otti ja interrailille pääsi, taivas aukeni, Jyväskylän yliopiston taloushistorian professori Ilkka Nummela kertoo.

Ay-liike oli työntekijäluokan kirkko, se istui tupopöydässä päättämässä taivasosuuksien jaosta. MTK oli maan vaikutusvaltaisimpia talousorganisaatioita.

Yhtenäinen ajattelutapa heijastui kulutustottumuksiin ja -mieltymyksiin asti. Esimerkiksi automarkkinoinnin kautta 50-lukulaisille oli selvää, että Lada ja Saab ovat lämpimiä talviautoja, ja sehän riitti ostoperusteeksi.

Näille uskomuksille on helppo naureskella. Seuraavat sukupolvet ovat kuitenkin saaneet ihan samankaltaisia "oppeja" talouden lainalaisuuksista. Ja seuraavan mullistuksen tullessa ne on saanut heittää romukoppaan.

1960-lukulaiset
ehtivät ajoissa vakitöihin


1960-lukulaisista valtaosa syntyi maalla ja aloitti opintiensä kansakoulussa. Maaltamuutto ajoi heidät taajamiin, mutta yhä varsin perinteisiin ammatteihin.

Talouskasvun ja työpaikkojen piti olla ikuisia, samoin ydinvoiman kaltaisten energiaratkaisujen. Sitten kulutusmarkkinoiden logiikka muuttui yhtäkkiä; kaikkea länsitavaraa alkoi olla tarjolla ostettavaksi velkarahalla.

– Pankkisäätelyn purkaminen oli shokki, mutta siitä ei opittu mitään, sanoo taloussosiologi ja akatemiatutkija Jani Erola Turun yliopistosta.

Vasta markkinakorkojen äkkinousu laman alla tappoi uskon ainaisen velanoton autuuteen.

Poliittisesti laiskan sukupolven ääripääväki innostui juppihengestä, muttei onnekseen ehtinyt tienata tarpeeksi rahaa keinotellakseen kunnolla ennen kuin lama vihelsi pelin poikki.

Vakituisen työpaikan saaminen oli 60-lukulaisille vielä suhteellisen helppoa, ja onnistui vähemmilläkin lahjoilla. Tästä väestä tulee aikanaan pahin nuorempien tulppa työpaikoilla.

1970-lukulaiset
laman leimaamia


Suomen sukellus 1990-luvun lamaan oli ensimmäinen suuri pettymys juuri työmarkkinoille pyrkivälle 70-lukulaisten joukolle. Edellisen sukupolven usko ikuiseen kasvuun osoittautui vääräksi, ja töihinpääsyn rima nostettiin kertaheitolla ennätyskorkealle.

EU-jäsenyyteen kohdistuikin kohtuuttomia toiveita uudesta, paremmasta alusta, ja pahimman yli pääsemisestä.

– Selviämisstrategiana oli ajatus siitä, että työpaikoissa on mitä valita, kunhan suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Pilvi Torsti.

Harva osasi aavistaa että tehostamisen, ulkoistusten ja säästöjen takia lähtijöiden tilalle ei tarvitse palkata saman verran väkeä.

Kännykkä oli huippua, mutta sillä ei saanut leikkiä. Eikä tämä sukupolvi edes halunnut suunnitella siihen leikillisiä juttuja.

Pysyvä epävarmuus ja pelko lamapainajaisen toistumisesta näkyi 70-lukulaisissa päättäjissä viimeksi finanssikriisissä. Kielenkäyttökin palasi talouden talvisodan termeihin.

Yksi tämän sukupolven talousoivalluksia on lainan kanssa eläminen: asuntolainaa ei ole tarkoituskaan maksaa pois kokonaan.

1980-lukulaiset
euroshoppaajat


Kulutuselektroniikan keskellä kasvanut Y-sukupolvi pääsi sisään  it-maailmaan vielä silloin, kun se oli hallittavissa. EU-jäsenyys ja eurokin tulivat heille sopivasti, vauhdittamaan kansainvälistymistä opinnoissa ja vapaa-ajassa.

Masennus on kuitenkin tämän euroshoppaajien ryhmän piinana.
Jos omien vanhempien talous romahti 1990-luvulla, siitä saattoi alkaa monen sukupolven yli kestävä työttömyyden ja köyhtymisen kierre. Jotkut kasarilapset eivät koskaan yllä isänsä tai äitinsä elintasoon.


Toiset taas hypähtivät ennennäkemättömään vaurauteen, kun vanhempien halvalla hankkimien asuntojen tai osakkeiden arvo lähti heidän teinivuosinaan rajuun nousuun.

– Tämä sukupolvi välttää opintolainaa kuin ruttoa, mutta lainaa rahaa surutta mihin hyvänsä muuhun, sanoo Suomen Taloushistoriallisen yhdistyksen toiminnanjohtaja, tutkija Juuso Marttila.

Menestynyt kasarikansa on Kokoomuksen nousun tekijöitä. He näkevät, että kaikkia syleilevät hyvinvointipalvelut ovat liian kalliita. Oma vika, jos valitsee huonosti palkatun ammatin.

Jos valuuttakriisi kaataisi euron, se olisi aluksi heille samanlainen uskonnollinen järkytys kuin Neuvostoliiton romahtaminen oli idänkauppasukupolvelle.

Tosin romahduskin olisi luusereiden syytä: hyvä vain että heikot drakma-, escudo- ja liiraeurot siivotaan meidän vahvan eurojengin riveistä pois.

Vastaavasti kasarilaiset ovat ensimmäinen sukupolvi, jolle downshiftingista ja kulutuskriittisyydestä tulee merkittävä ilmiö.

1990-lukulaiset,
mässypussien sukupolvi


Prekariaatti, jota ikuiset pätkä- ja paskatyöt piinaavat, mutta joka haluaa mässykarkkikauppojen olevan vuorokauden ympäri auki vaikka halpatyövoimalla.

– Toisaalta runsaan vuosisadan perspektiivillä mitaten vakituiset pitkät työsuhteet ovat kyllä aina olleet Suomessa aika harvojen ammattien herkkua. Pätkätyö on useimmiten ollut vallitseva trendi, muistuttaa professori Ilkka Nummela.

Moni ysäriläinen uskoo, että talous on paha mutta vääjäämätön toimija, kuten ilmastonmuutoskin. Vähän samaa kuin heidän isovanhempansa ajattelivat Neuvostoliitosta.

Ay-liike? Vakkareiden asioiden ajaja, "irtisanotaan nuoret määräaikaiset ensin" -kyykyttäjä.

Puolueet? Vaalirahan lypsäjiä. Kansalaisjärjestöt Maan Ystävistä Animaliaan asti ovat rehellisempiä.

Kansalaispalkka tekisi hyvää, edellyttäen että joku muu sen rahoittaisi.

Pokeriammattilainen on ysäriläisille samaa kuin Kalle Päätalo  -sukupolville suonkuokkija ja pellonraivaaja: omin voimin menestykseen nouseva tähti, jota ei tarvitse tuomiten kadehtia. Hän saa tienata ziljoonia, koska jokainen sohvaperuna olisi itsekin voinut tarttua kuokkaan (läppäriin) ja raivata nettikasinoiden luota itselleen viljavat vainiot.

Tämä sukupolvi ei koe suuria pettymyksiä, koska se osaa varautua siihen, että vanhemmat ikäluokat yrittävät joka tapauksessa kusettaa. Eläkeikäkin nousee, so what, liian kaukainen asia.

Nyt on silti paremmin
kuin koskaan ennen


Sukupolvikokemukset eivät tietenkään vaihdu tai määrity tasavuosikymmenien mukana, vaan rajat ovat häilyvämpiä. Vuosikymmenen alussa syntyneiden kohtalot ovat helposti tyystin erilaisia kuin vuosikymmenen lopulla syntyneillä. 

Yksi asia tulee tutkijoiden mielestä yhdistämään 1960–1990-luvuilla syntyneitä.

– Kaikki joutuvat huomaamaan, etteivät he kykene vaikuttamaan talouspoliittiseen päätöksentekoon, sanoo Juuso Marttila.

Sitä kun dominoi vielä pitkään suurten ikäluokkien äänestäjien määrällinen enemmistö. Silti heidän kokemuksiaan tai joissain asioissa helppoa taivaltaan ei tutkijoiden mukaan kannata kadehtia.

– Yleisesti, kaikkien taloudellisten indikaattorien mukaan elämme tällä hetkellä parempaa elämää kuin koskaan aiemmin. Vanhat hyvät ajat eivät käytännössä millään mittareilla pärjää nykyhetkelle, sanoo Juuso Marttila.

Eri sukupolvien talousjutut
 SyntymävuosikymmenTalouden uskomusTalousmullistusTalouden sankarit 
1950-lukulaisetInflaatio syö lainatEnergia/öljykriisi, idänkaupan romahdusKekkonen, Koivisto, Pekka Herlin, tupo-poliitikot ja ay-vaikuttajat 
1960-lukulaisetTalouskasvu jatkuu, työ ei lopuRahamarkkinoiden vapautuminen, TshernobylGordon Gekko, Pentti Kouri, Martin Saarikangas, Jorma Ollila, Björn Wahlroos, Kirsti Paakkanen 
1970-lukulaisetAsuntolaina saa olla ikuinen1990-luvun lama, euron tuloJorma Ollila, Linus Torvalds, Jari Sarasvuo 
1980-lukulaisetEuro on ikuineneläkeikä karkaa, työpaikka ulkoistuu KiinaanRytsölät, Duudsonit, Jyrki Katainen, Naomi Klein 
1990-lukulaisetKansalaispalkkaan on varaa- ei vielä koettu -Ilari Sahamies 
Lähde: Taloussosiologian ja -historian tutkijoita


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    2. 2

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    3. 3

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    4. 4

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    5. 5

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    6. 6

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    7. 7

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    8. 8

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    9. 9

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    10. 10

      Miljonääri Veikko Lesonen sai Parkinsonin tautiin avun leikkauksesta – ”Olen sen jälkeenkin perustanut ainakin 10 yritystä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    2. 2

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    3. 3

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    4. 4

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    5. 5

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    6. 6

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    7. 7

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    8. 8

      Kommentti: Tästä syystä Walt Disney on nyt suurin yksittäinen yhtiö salkussani

    9. 9

      Kalle osti Tjäreborgilta vaimolleen syntymäpäivälahjaksi unelmaloman, joka ei mennyt putkeen – ongelmia hotellissa, paluulento ei laskeudukaan Helsinkiin...

    10. 10

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    7. 7

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    11. Näytä lisää