Sinkun talous kaatuu näin helposti - Oma raha - Ilta-Sanomat

Sinkun talous kaatuu näin helposti

Yksineläjien määrä kasvaa nopeasti – jo nyt Suomessa on yli miljoona yksineläjää. Se tarkoittaa yli miljoonaa muita haavoittuvampaa kotitaloutta. Sinkun talous on alttiimpi kriiseille kuin kahden työssäkäyvän perhe: työttömyys tai muu kriisi iskee sataprosenttisena koko perheyksikköön. Joustovaraa on vähemmän, ja tukijärjestelmätkin on kehitetty perheiden näkökulmasta. Miten sinkku pärjää?

29.10.2010 6:01 | Päivitetty 1.11.2010 9:57

Suomessa oli viime vuonna yli miljoona yksinasuvaa ihmistä, ja määrä kasvaa koko ajan. Yksineläjät voivat olla joko sinkkuja tai parisuhteistaan eronneita, ja suuri osa heistä on leskeksi jääneitä ihmisiä.

Jo nyt yksinasuvat maksavat elämisestään ehkä puolitoistakertaisesti sen, mitä kahden työssäkäyvän elättäjän perheet.

Yksinelämisen ilojen ja oman rauhan kääntöpuolena on riskialttius. Sinkkutalous on muita herkempi suhdannehäiriöille ja taloudellisille katastrofeille: työttömyys tai rahapula osuvat aina sataprosenttisena koko perheyksikköön.

Pariskunnat joutuvat harvoin työttömiksi samalla kertaa. Takaiskut jakautuvat tasaisemmin, mikäli toisella tienaajalla palkanmaksu jatkuu edes vähän pidempään. Yksineläjällä tällaista pehmeää laskua ei ole. 

– Jo nyt arviolta 60 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on yksineläjiä. Taloudellinen joustovara on monella lähes olematon, ja joka neljäs elää köyhyysrajalla, kertoo Suomen Yksineläjien yhdistyksen puheenjohtaja Raija Eeva.

Työssäkäyvistä yksineläjistä kolmasosa on matalapalkkaisia, ja heissä on muita enemmän vuokralla asuvia ja autottomia, kertoo kuluttajakäyttäytymistä tutkiva professori Harri Luomala Vaasan yliopistosta.

Jos henkilökohtainen kassakriisi iskee, kulutus loppuu kuin seinään. Tämä heijastuu kansantalouteenkin palveluiden ja tuotteiden aiempaa voimakkaampina kysyntämuutoksina.

Jotain vaikutusta lienee silläkin, jos tulevaisuudessa yli miljoona suomalaista elää kädestä suuhun, heistä jotkut jopa köyhtymisvaarassa.

Varakkaat ostavat palvelunsa,muut jäävät tyhjän päälle

Miten sitten sinkkuuntumisilmiön yleistyminen tulee näkymään taloudessa? Ainakin finanssiala halunnee rahastaa ihmisten vanhuudenpäiväpeloilla.

– Todennäköisesti yhä useampi yksinasuva tulee laatimaan oman taloutensa turvaamiseen jonkinlaisen plan B:n tai plan C:n, sanoo Harri Luomala.

Näitä voivat olla eläkesijoitukset, lainavakuutukset, oman asunnon myynti vakuutusyhtiölle tai pankille, käänteinen asuntolaina. Tällainen sopii kuitenkin lähinnä tarpeeksi varakkaille.

Luomala muistuttaa, että esimerkiksi Nordean tutkimusten mukaan yksineläjät ovat kokeneet taloudellisen tilanteensa heikommaksi kuin suomalaiset keskimäärin.

Keskituloisetkin joutuvat luottamaan siihen, ettei yhteiskunnan turvaverkkoon ilmesty säästöjen takia yksineläjän mentävää reikää. Mutta huonolta näyttää.

– Sosiaalisia tukijärjestelmiä kehitetään aina perheiden näkökulmasta. Esimerkiksi Sata-komitea ehdotti yksineläjien asumistuen leikkaamista perheiden hyväksi, vaikka toimeentulotukikin on jäänyt jälkeen todellisista elämiskuluista, sanoo Raija Eeva.

Terveydenhuollon projekteista valtaosa suunnataan perheille, vaikka ennaltaehkäisevää hoivatyötä tarvitsisivat muutkin. Osa verovähennyksistäkin on muotoiltu perheiden eduksi.

– On outoa, että yhteiskunta ei ole huomannut miten yksineläjien määrä on koko ajan nousussa. Palvelurakennetta pitäisikin alkaa miettiä jo toisella tavalla, koska Suomen väestörakenne on muuttumassa, sanoo Raija Eeva.

Opettele tulemaantoimeen vähemmällä

Suomalaisista voi yksinasumisen lisääntyessä tulla arempia, vielä vähemmän taloudellista riskinottoa suosivia kuin nyt. Vai yleistyykö hälläväliä-meininki, kaikki rahat kulutukseen heti -hedonismi?

Todennäköisin vaihtoehto on sekä että.

– Minun on vaikea nähdä, että kasvava yksineläjien joukko vaikuttaisi dramaattisesti taloudelliseen riskinottokäytökseen. Heissä on yhtä lailla turvallisuus- ja menestyshakuisia ja eettisesti virittyneitä ihmisiä kuin muissakin kotitalouksissa, Luomala sanoo.

Koska rahaa ei voi taikoa suomalaiselle palkansaajalle rajattomasti lisää, toinen vaihtoehto sinkulle taloutensa turvaamiseen on opetella vapaaehtoisesti tulemaan toimeen vähemmällä.

Aalto-yliopistossa työskentelevä kauppatieteiden tohtori Paavo Järvensivu uskoo, että kulutuskriittisen degrowth-ajattelutavan leviäminen voi lievittää suhdannevaihteluiden vaaroja.

Monet eettisesti valveutuneet yksineläjät ovat jo rakentaneet elämänsä siten, etteivät kaikki arjen nautinnot perustu jatkuvaan kuluttamiseen ja rahan miettimiseen.

– Rahan ansaintaan ja kulutukseen käytetty aika on usein poissa merkityksellisemmiltä teoilta tai tekemättä jättämisiltä, Järvensivu sanoo.

Mitä vähemmällä sinkku tarvittaessa pärjää, sitä vaikeampi hänen henkilökohtaista talouttaan on kaataa hetkellisillä kassakriiseillä.

– Mutta kotiin jääminen ja eristäytyminen on huonoin vaihtoehto. Luonto, kirjastot ja sosiaaliset kontaktit ovat toistaiseksi ilmaisia myös yksineläville, Raija Eeva sanoo.

Nämä kaikki sinkku maksaa itse:Asuminen: yksiövuokra 600–700 €/kk, pariskunta saisi kaksion ehkä 1000 eurollaTV-lupamaksu: 231 €Nettiliittymä, lehtitilauksetKodinkoneet: kotiin tarvitaan samat laitteet kuin perheelläkinElintarvikkeet pienpakkauksissa: 20–30 % kalliimpiaEtelänmatka: lisähinta 1 hengen huoneesta 300–800 €

Yksinelävän menot ovat liki 1500 euroa kuukaudessa Suomalaisten talouksien keskimääräisiä kulutusmenoja

Kotitalouden menot euroa/kk2 vanhemman talous, nuorin lapsi 3-6 v.Lapseton pari 25-45 v.Yhden alle 45-v. naisen talousYhden alle 45-v. miehen talousElintarvikkeet446292141127Asuminen ja energia914615397405Kodinkoneet ja kalusteet2101436154Liikenne604482170270Tietoliikenne1131077165Hotellit, kahvilat ja ravintolat151209100143Kulutusmenot yhteensä3580275213591468 Lähde: Kuluttajavirasto/Tarkkaa taloutta 2008

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?