Vain koulutettujen työpaikat lisääntyvät, miten käy muiden? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tällaisille ihmisille ei tahdo löytyä töitä

Vähän kouluja käyneiden on entistä vaikeampaa löytää tulevaisuudessa töitä. Uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea aloille, joilla vaaditaan varsin korkeaa koulutusta. Kaikilla ei kuitenkaan ole haluja eikä kykyjä kouluttautua asiantuntijoiksi, joiden varassa kansantaloutemme yhä enemmän pyörii. Miten heidän käy?

11.10.2010 6:02 | Päivitetty 12.10.2010 23:10

Maapallon työnjaon eteneminen lupaa kylmää kyytiä niille suomalaisille, joilla ei ole intoa tai kykyä istua koulunpenkillä. Maailman eri alueet erikoistuvat erilaisiin tehtäviin, joista Suomelle lankeaa korkeaa koulutusta vaativa asiantuntijatyö.

Asiaa tutkinut Etlatiedon toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila tunnistaa ongelman.

– Suuri kysymys on, miten tässä kehityksessä käy. Suomalaisten älykkyysjakauma on tietysti samanlainen kuin minkä kansan tahansa. Ja aina on olemassa henkilöitä, jotka eivät kouluttaudu, Ylä-Anttila sanoo.

Erityisen suuressa vaarassa ovat ne, joiden koulutus jää pelkän peruskoulun varaan. Heitä on 20–24-vuotiaista viidennes ja 25–29-vuotiaistakin lähes 15 prosenttia, vaikka virallinen tavoite on saada kaikille toisen asteen koulutus.

Monet työt menevät halvemmille ulkomaalaisille

Ennen muinoin vähällä koulutuksella saattoi päästä vaikkapa apulaiseksi rakennuksille, toimistoihin tai tehtaisiin. Tietotekniikka on poistanut monia työtehtäviä, esimerkiksi ison osan toimistotöistä tekevät nyt asiantuntijat varsinaisten töidensä ohella.

Teollisuuden perustöitä säilyy jonkin verran Suomessa tulevaisuudessakin, mutta myös niissä tarvitaan useimmiten erityisosaamista ja koulutusta.

– Tämä voi osalle ihmisistä nostaa kynnystä. Vaikka suorittavaa työtä on edelleen, se on vaativampaa kuin aiemmin, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen sanoo.

Oman mausteensa ongelmaan tuovat alihankintaketjut ja harmaa talous esimerkiksi rakennusalalla: töitä teetetään ulkomaalaisilla alle suomalaisten työehtojen eikä makseta veroja. Suomalaisilla työhaluisilla ei ole näihin töihin pääsyä.

Ylä-Anttilan mukaan markkinoiden pitäisi periaatteessa toimia niin, että raskaasta työstä saisi asianmukaisen korvauksen. Kun halvempaa työvoimaa on kuitenkin helposti saatavissa Euroopan unionin alueelta, korkeampia palkkoja ei makseta.

"Paskaduuneja"ei haluta tehdä

Toisaalta monilta nuorilta myös puuttuu motivaatiota tehdä ”paskaduunia” tai kouluttautua, Ylä-Anttila muistuttaa. Tämä ongelma voi asennetutkimusten perusteella edelleen kärjistyä.

– Työ elämän sisältönä näyttää menettävän merkitystään, eikä enää pidetä huonona sitä, että eletään tulonsiirroilla, Ylä-Anttila sanoo.

Osittaisen kansalaispalkan tapainen yhteiskunnan tuki voisi hänen mielestään olla yksi ratkaisu ongelmaan. Sen lisäksi olisi kuitenkin tehtävä jonkin verran töitä elääkseen, ja työnteon pitäisi olla aina taloudellisesti kannattavaa.

Pekka Tiainen perää oppisopimuskoulutuksen ja työharjoittelun hyödyntämistä selvästi nykyistä laajemmin. Se antaisi mahdollisuuden päästä työelämään kiinni ilman koulunpenkin kuluttamista.

Kädentaitojenarvostus kasvaa

Kädentaitoihin perustuvat ammatit ovat Tiaisen mielestä tulevaisuuden ala, sillä laadukkaasta käsityöstä ollaan elintason noustessa valmiita maksamaan.

Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi puusepän, koristemaalaajan, muurarin ja kokin ammatit.

– Nämä soveltuvat sellaisille ihmisille, jotka karttavat luokkahuonetta.

Suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle tuo mahdollisuuksia vähän kouluja käyneille, koska juuri suorittavasta työstä siirrytään nopeasti eläkkeelle.

Talouskriisi on vaientanut väliaikaisesti puheet työvoimapulasta, mutta Ylä-Anttila povaa niiden viriävän uudelleen muutaman vuoden kuluttua.

Eniten työvoimapula koskee luultavasti hoiva-alaa, jossa asiakkaiden määräkin kasvaa suurten ikäluokkien vanhentuessa.

Hoiva-alan koulutuspaikkoja ei ole riittävästi, ja alalla jouduttaneen Ylä-Anttilan mukaan joka tapauksessa turvautumaan ulkomaiseen työvoimaan. 

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?