Katso mihin luokkaan kuulut - Oma raha - Ilta-Sanomat

Katso mihin luokkaan kuulut

Luokkayhteiskunta tekee paluuta Suomeen – jos se ikinä katosikaan. Tätä mieltä on osa asiantuntijoista. Mutta luokkajako ei ole enää entisellään, ja moni luulee kuuluvansa ihan väärään luokkaan. Katso millainen on Suomen uusi luokkajako. Mihin luokkaan sinä kuulut?

10.10.2010 6:02 | Päivitetty 12.10.2010 11:52

Toiko lama takaisin luokkayhteiskunnan? Oliko se jossain jemmassa hyvinä vuosina?

Entä mihin sinä luulet kuuluvasi? Onko se harhaa ja haihattelua? Missä ihmeessä mennään, kun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) julisti pienyrittäjienkin kuuluvan työväenluokkaan?

– Eivät yhteiskuntaluokat mihinkään kadonneet, sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta sanoo.Hänen mukaansa nyt koettu lama saattoi muuttaa luokkien välisiä rakenteita. (Katso jutun lopusta taulukko 1.)

Melinin varovaisen arvioiden mukaan työväenluokkaisten ihmisten määrä on kasvanut. Varmaa tutkimustietoa ei vielä ole.

– Nuorisotyöttömyys on pahentunut. Opiskelijoiden asema ei ole kaksinen. Nuorten perheiden asema ei ole kohentunut niin kuin yhteiskunnan muutoksen olisi odottanut tekevän.

Voiko yrittäjäolla työläinen?

Vielä ennen lamaa Melinin oletus oli, että yhteiskunta olisi jatkanut keskiluokkaistumistaan 1990-luvun puolivälin jälkeen. Enää hän ei arvele niin.

Toisaalta Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuoreen raportin mukaan keskiluokka vahvistunut, kun ihmisiltä itseltään kysytään, mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat. (Katso kuvio 2.)

– On kaksi eri asiaa, mihin ihminen identifioituu ja mihin hän todellisuudessa kuuluu, vaikka oma subjektiivinen kokemus ja yhteiskunnan kehitys kulkevatkin rinnan, Melin sanoo.

Hän muistuttaa, että työväenluokkaan on meillä pidetty aina poliittisena. Toisaalta keskiluokkaan kuulumista on pidetty jonkinlaisena normina.

Entä pienyrittäjien kuuluminen työväenluokkaan?

– He eivät voi olla työväenluokkaa, vaikka raataisivat kuinka pienillä tuloilla tahansa ja vaikka päämies kuinka potkisi heitä päähän. He eivät ole työväenluokkaa edes silloin, jos äänestävät Arhinmäkeä.

Heidän sosiaaliset suhteensa ovat Melinin mukaan aivan toisenlaiset. He ovat valinneet yrittämisen riskin ja saavat päättää omasta työstään.

Kyse on siis suhteesta tuotantovälineisiin?

– Tuosta vanhasta kunnon suhteesta.

”Suomi ei oleluokkayhteiskunta”

EVA:n tutkimuspäällikön Ilkka Haaviston mukaan aina on sanottu, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Näin voidaan hänen mukaansa edelleenkin sanoa.

– Luokkakäsite on edelleen hyvin sitkeä henkinen. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa kasvoi niiden osuus, jotka eivät halunneet tulla luokitelluiksi tai luokitella itse itseään.

– Sen jälkeen identifioituminen keskiluokkaan ja työväenluokkaan on vahvistunut.

Hänkin toteaa, että työväenluokkaan samaistuminen on poliittista, joskin vahva juonne on myös henkilön ammatti ja asema organisaatiossa. Nyt uutena piirteenä on tullut perussuomalaisten nousu työväenluokassa.

EVA:n Työelämän kulttuurivallankumous -raportin mukaan keskiluokan kasvu onkin tapahtunut ”luokattomien” – ei työväenluokan kustannuksella. Ajoittaisista vaihteluistaan huolimatta työväenluokkaan samaistuvien osuus on pitänyt kutinsa vuosikymmenien läpi ja on yhtä suuri kuin 1980-luvun mittauksissa.

Suomalaisten tuoreimmasta ”luokkakuvasta” nähdään, että työväenluokkaan samaistuvia löytyy miltei jokaisesta väestöryhmästä, eniten kuitenkin sen perinteisistä viiteryhmistä: Vasemmistoliittoa äänestävistä, SAK:n jäsenistä, vähemmän koulutetuista sekä työntekijöiden väestöryhmästä.

Perussuomalaisia äänestävistä työväenluokkaan samaistuu lähes yhtä moni kuin Sosiaalidemokraattien kannattajista.

Toimihenkilö onallerginen työväelle

Vähiten työväenluokkaan samaistuvia löytyy Kokoomusta ja RKP:tä äänestävistä.

Ja toimihenkilöt: he ovat aivan oma lukunsa.

Toimihenkilöväestön on aina tiedetty samaistuvan lähinnä keskiluokkaan. Toimihenkilöiden työväenluokkaisuus on sekä absoluuttisesti että muihin ryhmiin vertaillen jopa EVA:n mukaan yllättävänkin vähäistä.

– Meillä ei ole enää selkeästi samanlaista luokkajakoa kuin ennen. Jos olit tehtaalla töissä, olit työläinen, Paavo Arhinmäki sanoo.

Hän vastaa arvosteluun, joka suomii pienyrittäjien leimaamista työväenluokkaisiksi. Pienen pizzerian pitäjä, freelancer-toimittaja ja vaikka joku sivujen koodaaja kuuluvat hänen mielestään työväenluokkaan.

– Jatkuva epävarmuus toimeentulosta. Osalla kenties vain yksi työnantaja, hän perustelee näiden luokka-asemaa ja lisää:

– Hoito- ja hoiva-aloilla on pienet palkat. Aika moni toimihenkilökin on samassa asemassa. Yhteiskunta on jakautunut enemmän kuin ennen. Rajaviivojen vetäminen on vain vaikeampaa.

Entä keskiluokka?

– Luokat ovat sekoittuneet. Perinteinen työväenluokka on keskiluokkaistunut. Sitten on 900 000 kansalaista, jotka elävät EU-tilastojen mukaan köyhyydessä. Päälle tulee joukko perheitä, joissa jokainen euro pitää laskea tarkkaan, vaikka kummatkin vanhemmat käyvät töissä. Puhutaan yli miljoonasta ihmisestä.

Hän myöntää, että suurimmalla osalla menee kohtuullisen hyvin. Hän ei moiti niitä, jotka haluavat samaistua keskiluokkaan.

– Yhteiskunnan sisäinen rakenne on sellainen, että äänestetään sitä, mitä halutaan olla eikä sitä mitä ollaan, Arhinmäki toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?