Asuntolainojen korkokilpa roihahti taas

Kilpa asuntolaina-asiakkaista on ryöpsähtänyt taas uudestaan kovemmille kierroksille, kun pankit ovat ryhtyneet alentamaan lainakorkojen marginaaleja. Nordean Suomen maajohtajan Ari Kaperin mukaan kilvassa on jälleen samoja merkkejä kuin ennen finanssikriisiä. Marginaalien taso on hänen mukaansa pian kestämätön.

7.10.2010 7:01 | Päivitetty 12.10.2010 11:33

Asuntolainojen marginaalikilpailussa alkaa olla samoja piirteitä kuin ennen finanssikriisiä, arvioi Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperi.

– Kuluneella vuosikymmenellä marginaalit laskivat surkealle tasolle, jopa alle 0,5 prosentin. Tästä ne kääntyivät parina viime vuotena nousuun, mutta nyt on palattu takaisin 0,8 prosentin tuntumaan, Kaperi sanoo.

Hänen mukaansa tämä taso on pidemmän päälle kestämätön.

Marginaalilla tarkoitetaan pankin lainan viitekoron päälle lisäämää katetta. Myönteistä asiassa on se, että tämä 0,8 prosentin taso on käytännössä sama kuin keväällä eli marginaalien jyrkin lasku näyttäisi olevan ohitse.

Kaperin mukaan oman lisänsä marginaalipaineisiin tuovat pankeille tulevat uudet pääomavaatimukset, jotka ovat hänen mukaansa tiukahkoja, joskin asianmukaisia.

– Näille on tosin pitkä siirtymäaika, joten sopeutumiseen jää aikaa. Likviditeettivaatimusten takia marginaalien pitäisi kuitenkin olla pikemminkin nousussa kuin laskussa, Kaperi sanoo.

Marginaalien sulamiseen on kiinnittänyt huomionsa tänä vuonna Finanssivalvonta, joka muistutti pankkeja asiasta keväällä. Fiva on huolissaan pidemmän aikavälin kannattavuudesta, varsinkin kun pankkien korkomarginaalit ovat olleet viime aikoina paineessa. Korkomarginaalilla tarkoitetaan yksinkertaistetusti pankkeihin sisään tulevan rahan eli talletusten ja ulos lainatun rahan eli luottojen välistä eroa.

Asuntolaina sitouttaaasiakkaan

Pankeille asuntolaina on useimmiten sisäänheittotuote, joka sitouttaa asiakkaan pidemmäksi aikaa pankin piiriin. Tämän takia marginaalit lasketaan tarkkaan, jotta asiakas ei siirtyisi kilpailijan leiriin paremman tarjouksen perässä.

Toisaalta asuntolaina on pankeille myös vähäriskinen, sillä edes 1990-luvun kriisin aikana asuntolainoista ei kertynyt suomalaispankeille merkittäviä luottotappioita.

– Myöskin viime vuosina suomalaisten velanhoitokyky on säilynyt hyvänä. Tähän ovat luonnollisesti vaikuttaneet myös alhaisina pysyneet markkinakorot, Kaperi sanoi.

Kaperi ei usko, että markkinakorkojen nousu synnyttäisi asuntovelkaisten keskuuteen merkittävää kriisiä, vaikka korkotaso on nyt poikkeuksellisen alhainen ja euriborit ovat kesän ja alkusyksyn mittaan kääntyneet selvään nousuun.

– Nordeassa asiakkaan velanhoitokyky kartoitetaan tarkkaan ja myös korkotason nousu otetaan huomioon. Suomessa suurin osa asuntolainoista on sidottu lyhyihin markkinakorkoihin, jolloin korkotason nousu näkyy velanhoitokustannuksissa. Tällä hetkellä suomalaisten käytettävissä olevat tulot riittävät lyhennyksiin hyvin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?