Suomalaiset ovat tottuneita luottokortin käyttäjiä ulkomailla. Maksaminen Euroopassa on tehty entistä helpommaksi, kun uutta maksupalveludirektiiviä on ryhdytty soveltamaan eri Euroopan maissa. Maksun voi nyt suorittaa luottokortin lisäksi ulkomailla myös uusilla sirullisilla debit-pankkikorteilla.
Kortinkäyttö saattaa kuitenkin aiheuttaa ikävän yllätyksen.
Joissakin Euroopan maissa kauppiaat voivat periä asiakkaalta maksutapahtumaan liittyvät kulut. Käytännössä tämä tarkoittaa niin sanottua kauppiasprovisiota. Maksu saattaa olla jopa useita prosentteja loppulaskusta.
Pankit puolestaan voivat napata korttiasiakkailta valuuttalisän euroalueen ulkopuolella tehdyistä ostoksista.
Kulujen perimisessä eri käytäntöjä
Kauppiasprovision periminen asiakkailta on puhuttanut myös Suomessa. Toukokuussa uudistuneen maksupalvelulain mukaan kaupat voivat periä provision asiakkailta, jos niin haluavat.
Suomessa Luottokunnan perimä provisio vaihtelee tyypillisesti 0,31 prosentista 0,9 prosenttiin riippuen millä kortilla maksaa. Visan tai MasterCardin debit-korteilla, Visa Electronilla tai Maestrolla provisio on matalin. Toistaiseksi kaupat ovat pidättäytyneet perimisestä lisämaksua asiakkailtaan.
Lisämaksujen perimiskäytännöt vaihtelevat kuitenkin eri Euroopan maissa. Varatoimitusjohtaja Petri Carpén Luottokunnasta kertoo, että esimerkiksi Tanskassa ulkomaisella kortilla maksava asiakas voi joutua suorittamaan provision laskun yhteydessä. Sen sijaan kotimaisilla korteilla maksua ei peritä.
Ruotsissa maksun periminen on kielletty. Se on leivottu tuotteiden hintoihin.
– Provisio vaihtelee suuresti eri puolilla Eurooppaa maasta sekä pankista ja kauppiaasta riippuen, Carpén sanoo.
Kauppiasprovision suuruus on kauppiaan ja pankin välinen asia. Carpén mukaan esimerkiksi Suomessa maksujärjestelmän tehokkuus on mahdollistanut sen, että Suomessa provisio on yksi Euroopan alhaisin. Lisämaksun perimiskäytännöt voivat vaihdella myös toimialoilla.
– Luulen, että esimerkiksi matkapalveluala voi olla tyypillinen, joissa tämän tyyppisiä maksuja peritään. Sen sijaan en usko, että päivittäistavarakauppa lähtisi kovin herkästi tällaista perimään.
Käytäntö on, että maksua suoritettaessa asiakkaalle on tehtävä selväksi eri maksuvälineiden käyttöön liittyvät kulut.
Valuuttaostoksista kurssikulua
Lisäkuluja korttimaksamisesta aiheutuu myös euroalueen ulkopuolella tehdyistä ostoksista. Useimmat pankit kertovat perivänsä enintään 1,95 prosentin lisäkulun valuuttaostoksen loppusummasta.
OP-Pohjola ryhmästä kerrotaan, että debit-omaisuutta käytettäessä kulu on prosentti. Kortin luottopuolella se on 1,95 prosenttia.
Carpén muistuttaa kuitenkin, että suurten luottokorttiyhtiöiden Visan ja Mastercardin käyttämän tukkukurssin seurauksena kortinkäyttäjälle valuuttakurssi on edullisempi kuin esimerkiksi vaihtaisi rahaa itse.
Korttimaksajan on kuitenkin syytä olla tarkkaavainen maksaessaan ostostaan ulkomailla. Moni kauppias tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden maksaa ostos paikallisessa valuutassa tai euroissa. Euroissa maksettu ostos voi osoittautua huomattavasti kalliimmaksi.
– Kauppiaiden käyttämät valuuttakurssikertoimet ovat aivan toista luokkaa kortinhaltijan oman pankin käyttämät kurssit. Kauppiaat pyrkivät samaan lisäansaintaa näillä kurssimuutoksilla, Carpén muistuttaa.