Nämä lapsiperheet hukkuvat velkoihinsa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Nämä lapsiperheet hukkuvat velkoihinsa

Monen lapsiperheen velkataakat ovat kasvaneet rajusti. Huolestuttavaksi tilanteen tekee asiantuntijan mukaan se, että samassa elämänvaiheessa myös tulot ovat haavoittuvaisimmillaan. Hän syyttääkin perheitä ylioptimismista. Mahdottomastakin uskotaan selvittävän. Katso ketkä ovat perheistä velkaisimpia.

11.9.2010 6:02 | Päivitetty 10.9.2010 18:18

Liki 90 000 kotitaloudella on velkaa yli 200 000 euroa. Taakka on kasvanut etenkin nuorilla lapsiperheillä. Kolmekymppisten lapsiperheiden velat ovat tuplaantuneet 2000-luvulla.

Kahden aikuisen ja kahden lapsen kotitalouksilla oli vuonna 2002 velkaa keskimäärin 60 000 euroa. Viime vuonna keskimääräinen velka oli noussut jo jopa 120 000 euroon. Samalla täysin velattomien lapsiperheiden osuus laski kolmekymppisten ikäluokassa viisi prosenttiyksikköä. Velattomia on vain 8,9 prosenttia näistä nuorista perheistä. (Katso tarkemmat velkatiedot jutun lopusta taulukosta.)

– Tilastot näyttävät hyvin odotettavilta. 30–39-vuotiaiden vanhempien suurin velkarasitus on siksi huolestuttavaa, että pikkulapsiperheissä tulot myös ajoittain alenevat ainakin hoitovapaiden vuoksi ja samaan aikaan on kulutuspaineita. Vaatii päättäväisyyttä kiristää pussin nyöriä tulojen mukaisiksi, Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila sanoo.

Hänen arvionsa mukaan ihmisille on aika ominaista ylioptimismi ja se, ettei taloudellisten valintojen kokonaisuutta aina hahmoteta.

– Taloutta paikataan kulutusluotoilla eikä selviytymissuunnitelmaa tehdä, puhumattakaan varautumisesta odottamattomiin tilanteisiin. Uskotaan, että kyllä tästä selvitään jotenkin sitten myöhemmin.

– Toisaalta myös neljän- ja viidenkympin ikäisenä on odottamattomia taloudellisia riskejä. Esimerkiksi ero tai työuran yllättävät käänteet, jolloin tulokehitys ei olekaan sitä mitä oli kuviteltu. Näissäkin perheissä on vielä lapsia tai murrosikäisiä, jotka ovat hyvin kuluttavassa elämänvaiheessa, Mattila muistuttaa.

Monessa perheessäon liian monta lainaa

Kun korot jossain vaiheessa nousevat, näihin asuntolainan ohessa oleviin muihin velkoihin kannattaa Mattilan mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Velkojen euromäärän lisäksi myös luottojen lukumäärä on riski.

– Tavallista on, että kulutusluottoja kertyy useita ja niistä maksetaan pienintä mahdollista kuukausierää. Normaalitaloudessa voi helposti olla asuntolainan lisäksi opintolainoja yksi tai kaksi, autolainojakin yksi tai kaksi ja visakortteja kaksi. Jo näistä kertyy aika monta eri velanhoitokulua.

Tähän kun lisätään vielä eri kulutusluottoja, joita tänä päivänä kertyy helposti kodinkone-, huonekaluhankinnoista yms. Järjesteleminen ja neuvotteleminen velkojien kanssa vaikeutuu mitä useampia tahoja kuvioissa on mukana.

Alhaisten korkojen aikana kannattaisikin panostaa sekalaisten velkojen pois maksuun.

Tanskalaisillatuplamäärä lainaa

120 000 euroa ei kuulosta Sampo Pankin johtavan neuvonantajan Lauri Uotilan mielestä kohtuuttomalta. Hänen mukaansa velanhoitomenot tulisi suhteuttaa tuloihin.

– Velkojen lyhennyksistä ei ole tilastoja, mutta toisaalta tiedetään, että laina-ajat ovat pidentyneet ja korot ovat alhaalla.

– Velkojen summat ovat nousseet, mutta toisaalta myös tulot ovat nousseet, vaikkakaan eivät yhtä nopeasti.

Jos perheen vanhemmat tienaavat, kuten keskiverto palkansaajat, kumpikin noin 2 800 euroa kuussa ja päälle tulevat lapsilisät, 120 000 euron laina ei ole todellakaan hälyttävä.

Hänen mielestään kysyä sopii, miten muissa maissa?

– Tanskassa kotitalouksien velkataakka tuloihin suhteutettuna on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Samoin Hollannissa.

– Tutkimusten mukaan näissä maissa elävät kuitenkin EU:n onnellisimmat asukkaat, hän huomauttaa.

Lue lisää velkaperheiden uhkista tästä linkistä.

Fakta

♦ Vuonna 2009 asuntovelkojen osuus kaikkien asuntokuntien veloista oli 71 prosenttia, kun se vuonna 2002 oli 65 prosenttia.

♦ Kaikkiaan asuntokunnilla oli viime vuonna velkaa 95 miljardia euroa. Velallisia asuntokuntia oli 1,5 miljoonaa, 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2002.

♦ Velat ovat vuodesta 2002 vuoteen 2009 kasvaneet reaalisesti 90 prosenttia. Asuntovelat kasvoivat samana aikana 110 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?