Näin velkaperheen uhat kasautuvat

Velkaisessa perheessä ongelmat kasautuvat nopeasti. Ulkoisten uhkien lisäksi myös oma käyttäytyminen voi kaataa perheen – eikä siihen tarvita mitään luksustuhlaamista. Lue mitkä ovat suurimmat uhat, kun velkataakka on iso.

11.9.2010 6:04 | Päivitetty 10.9.2010 20:27

Ulkoiset uhat

Perhettä kohtaa ulkoa tuleva yllätä tapahtuma. Tulee vesivahinko, homeongelma tai muu asuntokauppaan liittyvä epäonni, joka lisää yllättävästi menoja.

Tilannetta helpottaisi, jos perheellä olisi vain asuntolainaa, jota voisi järjestellä yhden velkojan, pankin, kanssa. Kun usein velkoja on moneen suuntaan, maksutilanne kärjistyy. Laskut menevät perintään tai niitä yritetään paikata uudella velalla. Kierre alkaa.

Työttömyys on toinen suuri ulkoinen uhka. Yleensä ihminen uskoo sen jäävän lyhyeksi. Optimismi on ymmärrettävää – eihän ilman sitä jaksaisi.

Myös positiivinen yritys muuttaa työn perässä saattaa johtaa entistä suurempiin ongelmiin. Tuolloin joudutaan pakkotilanteisiin, joissa vaihtoehdot vähenevät tai ovat kalliita.

Sisäiset uhat

Perheessä on ihmissuhdeongelmia tai suoraan rahan käyttöön liittyviä ongelmia, joista ei puhuta. Ongelmat voi laukaista peliriippuvuus, päihteiden käyttö tai muu sairastuminen.

Ongelmat ovat hirveän kipeitä ja niihin on paha antaa neuvoja ulkopuolelta – varsinkaan kun niistä ei puhuta muille. Homeongelmasta on helpompi kertoa kuin puolison tai lasten käyttäytymisestä

Näissä tapauksissa ei ole myöskään tavatonta, että toinen puoliso ei tiedä mitä toinen tekee. Menoja ei jaeta tasapuolisesti tai tulojen mukaan. Toinen voi tehdä velkaa toisen tietämättä. Toinen voi laiminlyödä yhteiset laskut, jotka kaatuvat sitten kerralla eteen.Puhumattomuus voi johtua myös hyväntahtoisuudesta. Toista halutaan säästää totuudelta. Myös lapsia halutaan säästää; heille ostetaan muotivaatteita, puhelimia, polkupyöriä, matkoja, harrastuksia jne.

Monesti ongelmiin joutuneet perheet eivät ole tuhlanneet mihinkään luksukseen, vaan rahaa on saatu menemään huonosti suunniteltuun arkikulutukseen. Ennen kuin pienistä asioista tuli isoja, olisi kannattanut istua alas ja miettiä, paljonko kauppalasku saa olla ja onko varaa ulkona syömiseen.

Artikkeli perustuu keskusteluun Takuu-Säätiön viestintäpäällikön Minna Mattilan kanssa.

MIstä apua?

Tiesitkö:

♦ Kunnissa on maksutonta talous- ja velkaneuvontaa.

♦ Takuu-Säätiöllä on maksutonta puhelin- ja verkkoneuvontaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?