Pätkätyöläisillä ei ole lomaa tai he eivät tohdi lomailla - Oma raha - Ilta-Sanomat

Lomaeliitti nauttii, rahvas hikoilee töissä

Julkaistu: 5.7.2010 6:01, Päivitetty 2.7.2010 18:23

Suomalaiset ovat kahden kerroksen kansaa lomien suhteen. Samaan aikaan, kun vakituisessa työsuhteessa olevat rentoutuvat viikko tolkulla, pätkätyöntekijät hikoilevat töissä kesäpäivät.

Aina puhutaan, että suomalaisilla on pitkät lomat. Joillakin kyllä, mutta ei kaikilla. Sosiologian dosentti Anu-Hanna Anttila Turun yliopistosta kertoo, että pisimmät palkalliset lomat ovat kahdeksan viikkoa tai jopa enemmänkin, mutta lyhimmillään ne ovat vain muutamia päiviä.

Olennaista on työsuhteen laatu. Jos sinulla on vakituinen työ- tai virkasuhde, kuulut lomailijoiden kultapossukerhoon. Jos olet epätyypillisessä työsuhteessa tai vasta aloittanut uudessa työssä, olet kakkoskastia.

– Ihmiset ovat erilaisissa tilanteissa suhteessa työsuhteen mukana tuleviin etuihin, joihin palkallinen vuosiloma selkeästi kuuluu. Minusta on käsittämätöntä, että työsuhde- ja sen laatu määrittävät, paljonko saa lomaa, Anttila huomauttaa.

Julkishallinnonlomat venyvätLomakäytännöt vaihtelevat aloittain, työehtosopimuksittain ja sovelluksittain. Vuosilomalaki takaa vähintään neljän viikon loman tyypillisissä työsuhteissa työskenteleville. Heille lomaa kertyy vähintään vuoden työsuhteesta kaksi ja puoli ja tätä lyhyemmästä suhteesta kaksi lomapäivää työkuukautta kohti. Esimerkiksi monissa yksityisissä yrityksissä loma ei tästä enää veny.

Valtiolla ja kunnissa loma sen sijaan pitenee nopeasti. Esimerkiksi Helsingin kaupungin työntekijä saa vuoden työsuhteen jälkeen viisi ja puoli viikkoa vuosilomaa. Kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen loma pitenee 30 päivään ja 15 vuoden jälkeen 38 päivään. Myös valtiolla vuosiloman maksimipituus on 38 päivää ja sen saa 15 vuoden työputken jälkeen.

Paitsi työssäolovuosista, lisää lomaa voi saada esimerkiksi yötöistä. Joillakin aloilla lomaa on saanut enemmän, jos vapaat on pidetty varsinaisen kesäkauden ulkopuolella.

Opettajia kadehditaan, koska he voivat olla pois töistä jopa kymmenen kesäviikkoa. Työelämäasiamies Marjatta Pitkänen Opettajien ammattijärjestöstä kertoo, että tosiasiassa peruskoulun ja lukion opettajilla ei ole vuosilomaa, mutta ei myöskään työvelvoitetta kesällä. He saavat palkkaa tältä ajalta, mutta eivät lomakorvauksia, jos loma keskeytyy tai jää syystä tai toisesta pitämättä.

Monenkerroksen väkeä

Kansainvälisissä vertailuissa tarkastellaan yleensä tyypillisissä työsuhteissa olevia. Kun mukaan lasketaan vielä yleiset vapaapäivät, kymmenen vuotta vakituisesti työskennelleillä suomalaisilla on Euroopan pisimpiin kuuluvat lomat eli 30 palkallista vuosilomapäivää ja 14 muuta yleistä vapaapäivää. Jos keskiarvoihin ujutettaisiin kaikki palkansaajat, luvut näyttäisivät toisilta.

– Suomessa on vähintään kahden tai jopa kolmen tason työmarkkinat, Anttila sanoo.

Pääryhmän muodostavat ne noin kaksi miljoonaa, joilla on toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Töissä on myös yhä suurempi joukko väkeä, jonka mahdollisuus saada kokoaikainen vakituinen työ on heikko. Tähän porukkaan mahtuu Anttilan mukaan maahanmuuttajia, nuoria ja naisia sekä joukko 1990-luvun laman jälkeen valmistuneita.

Näiden lisäksi töissä on paljon väkeä, joista oikein kukaan ei tiedä mitään. Anttilan mukaan nämä ovat tulleet tänne muista Euroopan unionin maista töihin vaikkapa rakennuksille. Monilla on epämääräiset työolot ja -suhteet.

Joka kahdeksason määräaikainen

Tilastokeskuksen mukaan joka kahdeksas palkansaaja on määräaikainen. Opettajista joka kuudes opettaja on pätkätöissä. Jos määräaikaisuus päättyy suvivirteen, opettaja saa laskennallisen lomapäiväkorvauksen, josta kuitenkin vähennetään syys-, joulu, hiihto- ja pääsiäisloma.

– Niiden jälkeen ei montaa päivää jää, myöntää OAJ:n Pitkänen.

Opettajat ovat hyvä esimerkki siitä, että koulutus ei ole lääke pätkätyöläisyyttä vastaan. Tutkijoista lähes joka viides ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista joka kahdeksas on pätkätyöläinen. Alimman korkea-asteen tutkinnon läpäisseistä työn pätkittäisyys riivaa seitsemää prosenttia.

Akavan tutkija Ulla Aitta sanoo, että määräaikaiset ovat heittopussiryhmä. Vaikka hekin ansaitsevat lomaa, sitä ei välttämättä kerry yhdellä työnantajalla kovin paljon. Lomat pitää ansaita huhtikuuhun mennessä, ja esimerkiksi alkuvuonna uudessa työpaikassa aloittanut on ehtinyt ansaita vasta viikon loman.

Jos työmäärä on alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, lomapäiviä ei kerry, vaan sen sijaan maksetaan erillinen korvaus.

Pätkätyöläinenei tohdi lomailla

Pelko työttömyydestä jäytää useita pätkätyöntekijöitä. On tavallista, että määräaikainen hakee taloutensa turvatakseen uutta pestiä heti toisen jälkeen, joten hän ei välttämättä ehdi pitää lomia ja ottaa kertyneet päivät usein rahana.

– Määräaikaisilla pidemmät palautumisjaksot jäävät usein pitämättä, sanoo Aitta.

Pätkätyöntekijät kaipaisivat lomaa vähintään yhtä paljon kuin muutkin.

– Jokainen tietää, miten voimia vaativaa on aina aloittaa uudessa tehtävässä, Aitta lisää.