Olipa tämä outo lama

Julkaistu: , Päivitetty:

Lama lisää yleensä kaikkien kurjuutta, mutta tämän laman aikana monella suomalaisella on mennyt paremmin kuin koskaan ennen. Palkat ovat nousseet, ostovoima kasvanut huippuunsa ja asuntojen arvokin kohonnut. Samalla kansan kahtiajako on syventynyt. Tekikö lama Suomestakin luokkayhteiskunnan?
Taloudessa on paljon epävarmuutta, mutta useat kevään aikana julkaistut tiedot kertovat positiivisesta kehityksestä. Moni ekonomisti onkin sitä mieltä, että nousu on alkanut, joskin Kreikan kriisi varjostaa orastavaa kasvua vielä pahasti.

Jos oma työpaikkasi on säilynyt, mietit ehkä, että mikä lama tämä muka oli? On hyvin mahdollista, että taloutesi on tukevampi kuin ennen lamaa, sillä palkat ovat nousseet, verot laskeneet ja lainakorot painuneet alas.

Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut, että viime vuonna palkansaajien ostovoima parani yli viisi prosenttia eli enemmän kuin minään muuna vuonna 2000-luvulla. Tänä vuonna keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa liiton mukaan noin prosentin.

Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas vertaa, että 90-luvulla nostettiin verotusta kautta linjan, mutta tässä lamassa verotusta on laskettu kautta linjan. Kangas huomauttaa, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevien toimeentulo ei ole mukana Veronmaksajien laskelmassa.

– Työmarkkinoiden sisällä olevilla menee nyt tosiasiassa hurjan hyvin. Sen sijaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien tilanne näyttää toisenlaiselta.

Kahtiajakautuminen
jyrkkenee


Sekä teollisuusmaiden talousjärjestö OECD että Eurostat ovat kiinnittäneet huomiota tuloerojen kiihtyneeseen kasvuun Suomessa. Tuloerot ovat kasvaneet jopa OECD-maiden ennätystahtia. Kankaan mielestä kahtiajakautuminen näyttää selkeästi jyrkkenevän.

– Ne, joilla on, hyötyvät, mutta niiltä, joilla ei ole, kupataan.

Tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta huomauttaa, että tuloerojen kasvu on tietoista politiikkaa. Vaikka lamaa ei vielä voida julistaa täysin voitetuksi, hänen mukaansa nykytilanne muistuttaa jossain määrin viime laman jälkeistä tilannetta. Silloin vakituisissa työsuhteissa olevien tilanne parani, mutta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien asema huononi.

90-luvun puolivälissä tuloeroja mittaava kerroin oli 20, nyt se on 28 prosenttia. Karjalaisen mukaan tuloerot ovat nyt yhtä suuret kuin 1970-luvulla.

Tuloerojen kasvu näkyy köyhyysrajan alapuolellakin.

– Keskimääräinen etäisyys köyhyysrajasta on kasvanut, Karjalainen lisää.

Sosiaaliturvaetuudet
tukevat köyhiä


On todennäköistä, että verotusta ei enää höllätä, vaan päinvastoin aletaan kiristää. Sosiaalivakuutusmaksuihin ja kunnallisveroihin on tulossa korotuksia. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen piti Yle Uutisten haastattelussa mahdollisena, että ensimmäisen kerran sitten viime laman tavallisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima alenee ensi vuonna.

Vaikka verotuksen progressiolla voidaan haluttaessa tasata tuloeroja,  verojen kiristäminen ei yksin paranna köyhimpien asemaa. THL:n Karjalainen huomauttaa, että verotuksella voidaan lisätä tai vähentää ostovoimaa, mutta pitkälti sosiaaliturvan varassa oleville kuten työttömille sosiaaliturvan taso on ratkaiseva.

Kelan Kankaan mukaan sekä perusturvan että tulonsiirtojen kehitys on jäänyt jälkeen eli hyvinvointivaltion tuloja tasaava vaikutus on vähentynyt.

– Jos vaikeuksissa olevien asemaa halutaan parantaa, sosiaaliturvaetuuksia pitäisi nostaa, sanoo Karjalainen.

Näiden lisäksi olennaista on työllisyyden kehitys. Mitä parempi työllisyysaste on, sitä useampi köyhäkin voi parantaa toimeentuloaan.

Suomi on
luokkayhteiskunta


Kangas ja Karjalainen pitävät Suomea luokkayhteiskuntana. Kankaan mukaan maamme on sitä vielä selvästi vähemmän kuin vaikkapa Englanti.

– Jos tuloerojen ja köyhyyden kasvu jatkuvat, sillä on totta kai vaikutuksia myös yhteiskunnan luokkaluonteeseen, hän lisää.

Yhteiskunnan avoimuus jarruttaa Kankaan mukaan luokkaistumista. Tasa-arvoa lisää, jos koko elämä ei määrity sen mukaan, millaisiin oloihin sattuu syntymään.

– Hyvä koulutus on tärkeä ja hyvin keskeinen asia koko yhteiskunnassa.

Toinen merkittävä tekijä ovat terveyspalvelut. Suomessa sosioekonomisella asemalla ja terveydellä on jo yhteys eli hyvin toimeentulevat ovat terveempiä kuin köyhät. Kangas pitääkin hyvin tärkeänä, että terveyspalveluita ei raunioiteta. Hänen mukaansa siitä, sen enempää kuin koulutuksestakaan, ei ole varaa tinkiä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    2. 2

      Tällaisen sovintoesityksen PAU hylkäsi

    3. 3

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    4. 4

      Mihin sinä sijoittaisit 500 euroa juuri nyt? Vastaa Taloussanomien kyselyyn

    5. 5

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    6. 6

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    7. 7

      Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – Kuusiston mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

    8. 8

      Sähköliitto ilmoitti tukilakkonsa PAUlle

    9. 9

      IMF: Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023

    10. 10

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    2. 2

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    3. 3

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    4. 4

      Tällaisen sovintoesityksen PAU hylkäsi

    5. 5

      Osapuolet vastasivat työriidan sovintoesitykseen – PAU hylkäsi

    6. 6

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    7. 7

      Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – Kuusiston mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

    8. 8

      IMF: Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023

    9. 9

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    10. 10

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    3. 3

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    4. 4

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    5. 5

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    6. 6

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    7. 7

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    8. 8

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    9. 9

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    10. 10

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    11. Näytä lisää