Kovat arvot palasivat Suomeen - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kovat arvot palasivat Suomeen

Yhä useampi suomalainen uskoo siihen, että talouskasvu on hyvinvoinnin jatkumisen edellytys. Samalla esimerkiksi huoli ympäristöstä on vähentynyt selvästi ja asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat tiukentuneet. Myös viime laman aikana epävarmuus työstä ja toimeentulosta korosti kovia arvoja.

13.4.2010 11:00 | Päivitetty 14.4.2010 9:19

Yhä useampi pitää nyt talouskasvua pitää hyvinvoinnin edellytyksenä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyteen uskoo 39 prosenttia suomalaisista eli yli kymmenen prosenttiyksikköä useampi kuin viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa.

Epäilevien osuus on laskenut vielä selvemmin. 41 prosenttia vastanneista ei pidä talouskasvua hyvinvoinnin jatkumisen edellytyksenä, kun vuosi sitten osuus oli 55 prosenttia. Viime vuoteen asti skeptisyys talouskasvun myönteisiä vaikutuksia kohtaan kasvoi lähes joka tutkimuksessa.

Samoin kävi 1990-luvun laman aikaan. Silloinkin käännettä edelsi se, että skeptisyys talouskasvua kohtaan lisääntyi. Asenteisiin vaikuttaa Evan mukaan huoli toimeentulosta sekä kokemukset ja tiedot siitä, että julkisen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on kiristymässä.

Nykyistä vapaampaa markkinataloutta kannattaa kuitenkin harva. Kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että markkinavoimat ohjaavat liikaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. Eri mieltä on vain joka kymmenes. Talouskriisi ei ole kuitenkaan muuttanut näitä asenteita.

Huoli ilmastosta väheni selvästi

Samalla kun usko talouskasvuun on vahvistunut, niin sanottujen pehmeiden arvojen suosio on vähentynyt. Vuosi sitten ympäristöasiat olivat ihmisille hyvin tärkeitä, mutta nyt niiden merkitys on himmentynyt.

Viime vuosina useampi kuin neljä viidestä on pitänyt ilmastonmuutosta aikamme suurimpana ympäristöuhkana. Nyt enää kaksi kolmesta on tätä mieltä. Suomalaiset ovat yhä huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta he eivät ole enää yhtä hätääntyneitä.

Evan tutkimuksessa otaksutaan, että mielipiteisiin on vaikuttanut paitsi talouskriisi, myös ”normaali” talvi, Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen epäonnistuminen ja lisääntynyt spekulointi YK:n kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tutkimusten peukaloinnista.

Suomalaisten valmius tinkiä omasta elintasostaan ympäristöongelmien vähentämiseksi on notkahtanut selvästi. Nyt vain hieman yli puolet on tähän valmis, kun vuosi sitten osuus oli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi.

Valmius tinkiä omasta elintasostaan ympäristön hyväksi on nyt alhaisimmillaan koko Evan arvo- ja asennetutkimusten historiassa.

Maahanmuutto on entistä suurempi mörkö

Kovien arvojen paluusta kertovat myös kiristyneet asenteet maahanmuuttoa kohtaan. Jo viime vuonna Evan tutkimuksessa näkyi käänne kohti varauksellisempia mielipiteitä.

Nyt asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat muuttuneet entistä torjuvammiksi. Neljä vuotta sitten kolmannes oli valmis helpottamaan ulkomaalaisten muuttoa Suomeen. Nyt enää joka neljäs.

Joka toinen ei halua helpottaa ulkomaalaisten pääsyä maahan. Kannat ovat tiukat Perussuomalaisia äänestävien, maatalousyrittäjien ja työväestön joukossa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?