Asiantuntija ei usko tuloerojen voimakkaaseen kasvuun - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näin tuloerot jakavat Suomen

Edellisen laman jälkeen kasvaneet tuloerot ovat tulleet jäädäkseen, eikä nykyinen taantuma todennäköisesti palauta niitä 1980-luvun tasolle, arvioi professori. Hitaasti toipuva kasvu voi kuitenkin hänen mukaansa pitää tuloerojen kasvun kurissa.

10.4.2010 6:05 | Päivitetty 9.4.2010 19:32

Tämän taantuman jälkeen ei todennäköisesti nähdä edellisen laman jälkeistä tuloerojen kasvua, arvioi kansantaloustieteen professori Heikki A. Loikkanen Helsingin yliopistosta.

– Menneisiin pienten tuloerojen aikoihin ei ole paluuta, mutta hurjin menokaan ei näytä todennäköiseltä.

Tuloerot kaventuivat Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla, jonka jälkeen ne pysyivät samoina 1990-luvun laman alkuvuosinakin. Vauhdikkaaseen kasvuun ne lähtivät laman jälkeen.

Tilastokeskuksen mukaan pienituloisimman kymmenesosan reaaliset vuositulot kasvoivat kuusi prosenttia eli noin 450 euroa vuosina 1995–2003. Samaan aikaa ylimmän kymmenyksen tulot paisuivat 30 prosentilla eli 8 000 eurolla.

Loikkanen perustaa näkemyksensä aiempiin tutkimuksiin, tietoihin suomalaisten tulojen kehityksestä ja arvioihin talouden yleisestä kehityksestä. Tuloilla tarkoitetaan tässä yhteydessä verojen jälkeisiä käytettävissä olevia tuloja henkeä kohti laskettuina.

Useat asiantuntijat arvioivat Suomen talouden kasvavan tämänkertaisen taantuman jälkeen totuttua hitaammin. Tämä hillitsee tuloerojen kasvua, sillä hitaampi kasvu näkyy yritysten kannattavuudessa ja sitä kautta omistajien pääomatuloissa. Jos taas nykylamasta selvitään ilman laajamittaista pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, tulonjakauman alapääkään ei putoa alaspäin ja tulohaitari pysyy kasassa.

– On vaikea nähdä, että edellytykset entisenlaisen eriarvoistumisen nousuun olisivat voimassa.

Loikkanen myöntää, ettei kehitystä voi vielä täysin ennakoida. Jos Suomen talous lähtisikin riuskaan kasvuun, tuloerojen kehitys saattaa poiketa edellä kuvatusta. Unohtaa ei sovi myöskään verotusta ja tulonsiirtoja, joilla tasataan eri tuloryhmien välisiä eroja.

Uudenmaan ero muuhun maahan tasoittunee

Myös se, miten tuloerot kehittyvät eri alueiden välillä ja niiden sisällä, jää nähtäväksi.

Jos Suomi jaetaan neljään alueeseen pohjois-etelä-suunnassa, alueiden välisten tuloerojen havaitaan supistuneen 1960-luvulta aina 1980-luvun alkuun. Sen jälkeen erot ovat pysyneet samalla tasolla.

– Keskimääräiset erot alueiden välillä eivät näytä järkkyvän, vaikka porukkaa muuttaa maan sisällä alueelta toiselle.

Myös alueiden sisäiset tuloerot kehittyivät varsin yhdenmukaisesti aina 2000-luvun alkuun asti. Tuolloin tuloerot lähtivät erityisen voimakkaaseen kasvuun pääkaupunkiseudulla, jossa on paljon tulonsaajia, joiden palkat ja pääomatulot kasvoivat muita enemmän.

Aivan tuoreita tietoja tuloerojen kehityksestä pääkaupunkiseudulla ei ole saatavissa. Alueen erityisasemasta kielivät kuitenkin esimerkiksi palkkaerot.

Tilastokeskuksen mukaan parhaiten palkattu kymmenesosa Uudenmaan asukkaista ansaitsi vähintään 2,62 kertaa enemmän kuin vähiten ansaitseva kymmenys vuonna 2008. Pohjois-Karjalassa vastaava luku oli 2,01.

Tämä kehitys voi kuitenkin loppua. Loikkanen pitää todennäköisenä, että mikäli yleinen talouskasvu jatkuu tavallista hitaampana, sisäisen tulonjaon erot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä tasoittuvat.

Koko kuvion taustalla jylläävät voimat eivät katoa mihinkään.

– Alttius muuttaa kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen jatkuu edelleen, Loikkanen sanoo.

Loikkanen muistuttaa, ettei edes viime lama pysäyttänyt muuttoliikettä kaupunkeihin. Verrattuna maihin, joissa henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on samansuuntainen, Suomi on sitä paitsi vähemmän kaupungistunut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?