Näin paljon maksaa poissaolosi töistä

Julkaistu: , Päivitetty:

Osa työnantajista viis veisaa työntekijöiden työkyvystä. Kannattaisi kuitenkin, sillä kaltoin kohdeltu työntekijä käy kalliiksi. Yksi poissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300–350 euroa. Työkyvyn menestyksestä johtuviin ennenaikaisiin eläkkeisiin puolestaan uppoaa 20 miljardia vuodessa.
Onko sinulle ihan sama, miten työnantajasi sinua kohtelee, kunhan saat palkkasi? Jos on, olet harvinaisuus. Tutkimusten mukaan työelämässä pätevät samat säännöt kuin muussakin elämässä; ihmisen hyvinvointia ja yhteistyöhalukkuutta edistää huimasti se, että työntekijä tuntee, että hän ja hänen työnsä ovat tärkeitä ja että hänestä välitetään.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen mukaan työhyvinvointi on rahallisestikin megaluokan asia.

– Ennenaikainen eläköityminen maksaa vuodessa yli 20 miljardia euroa, hän huomauttaa.

Yksittäiselle yrityksellekin kyse voi olla suurista summista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jopa puolet yrityksen tuloksesta voi tulevaisuudessa mennä työkyvyttömyyseläkkeiden maksamiseen.

Pääsyyt suomalaisten ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiseen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Tulosten saavuttamiseksi näihin pitäisi puuttua ajoissa.

– Jotta työntekijä jaksaisi töissä mahdollisimman pitkään, työn ja voimavarojen kehittäminen pitäisi aloittaa jo varhain, eikä vasta 45 ikävuoden jälkeen, sanoo erikoistutkija Anne Punakallio Työterveyslaitokselta.

Sairaspäivä maksaa
satoja euroja


Työkyvyttömyyseläkkeet tulevat yrityksille kalliiksi, mutta niin tulevat muutkin poissaolot. Työterveysväen mukaan yksi poissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300–350 euroa.

– Jokainen päivä, jolloin ihminen tuntee itsensä työkykyiseksi, on säästöä, sanoo työympäristöasiantuntija Raili Perimäki SAK:sta.

Poissaoloja pystytään vähentämään työkykyä edistämällä. Tyky-investointien seurannasta ilmenee, että sairaspäivät voivat työkykyä ylläpitävän toiminnan ansiosta vähetä niin paljon, että hankkeisiin menneet eurot voivat tulla 10- ja jopa 20-kertaisesti takaisin.

Kunnat säästävät
työterveydestä


Lain mukaan yrityksessä pitää olla työterveyshuolto ja sen pitää avustaa työnantajaa työhön liittyvien riskien kartoittamisessa.

Perimäen mielestä lainsäädäntö on kunnossa, mutta se ei aina käytännössä toimi. Vaikka työterveyshuolto tekisi kaikkensa, mikään ei velvoita työnantajaa noudattamaan sen suosituksia.

Ahonen huomauttaa, että työterveyshuollon tehtävä on ensisijaisesti ennalta ehkäisevä, mutta nyt sairauksia hoitava osuus on ylikorostunut.

Hänestä työterveyshuoltoa koskee myös tehokkuuden ongelma, joka usein johtaa siihen, että työterveyshuoltonsa äärimmilleen kilpailuttanut yritys säästää yhdestä päästä, mutta menettää toisesta.

– Työterveyshuollon järjestämisessä toimii sama lyhytnäköisyys kuin kvartaalitaloudessa muutenkin.

Työnantajat maksavat yhteensä noin puoli miljardia euroa vuodessa työterveyshuollosta, mutta Perimäen mukaan työntekijät ovat sen suhteen hyvin eriarvoisia. Pienissä yrityksissä ei aina ole ollenkaan työterveyshuoltoa ja suurissa se koskee usein pelkästään vakiväkeä.

Työterveyslaitoksessa selvitettiin keväällä, paljonko yritykset panostavat vuosittain työntekijöidensä sellaiseen hyvinvointiin, jolla on merkitystä talouden kannalta. Keskimäärin yritykseltä menee tällaiseen vajaa 800 euroa vuodessa henkilöä kohden, mutta toimialojen välillä haarukka vaihtelee 400 eurosta 1 300 euroon.

– Yksittäisten yritysten erot ovat vielä suurempia kuin toimialojen väliset, huomauttaa Ahonen.

Hänen mukaansa surkeimmin hyvinvointiin panostetaan liikennealalla ja kuntasektorilla. Eniten rahaa siihen sijoittavat liike-elämän palveluyritykset, joissa työskentelee paljon asiantuntijoita.

Koko ihminen
otettava huomioon


Yrityksen johto voi olla mielestään tehnyt  tarvittavan, kun se tarjoaa väelleen työterveyshuollon ja satunnaisia tyky-päiviä, liikunta- tai kulttuuriseteleitä. Asiantuntijoiden mukaan nämä ovat vain osa kokonaisuutta.

– Työjärjestelyillä on suuri merkitys, huomauttaa Työterveyslaitoksen  Punakallio.

Järjestelyissä otetaan huomioon työntekijän kunto ja tilanne. Jos työntekijä ei vaikkapa kulumien takia enää oikein pysty tehtäviinsä, hänelle voidaan järjestää aiempaa kevyempiä töitä. Muutkin kuin jaksamiseen tai terveyteen liittyvät toimet voivat tukea hyvinvointia.

Esimerkiksi pienten koululaisten vanhempi voi säästyä turhalta huolelta ja olla tyytyväinen ja ahkera työntekijä, jos yrityksessä pystytään vastaamaan hänen työaikatoiveeseensa.

Ahosen mukaan työhyvinvointi on pitkälti henkilöstöhallinnon asia ja sen pitäisi olla osa koko liiketoimintaa. SAK:n Perimäen mielestä tällaisena se mielletään kuitenkin vasta harvassa yrityksessä.

– Paljon voidaan vielä tehdä, kun otetaan huomioon myös johtaminen, osaamisen ylläpitäminen ja työn mielekkyys, hän sanoo.

Työurien pidentämiskysymyksen ratkaisu ei Perimäen mielestä voi olla pelkästään sairauspoissaoloihin puuttumista. Hänestä työelämään tarvitaan rakentavaa ja kunnioittavaa ilmapiiriä ja jatkuvan epävarmuuden poistamista.

Työnantajan pitää
♦ järjestää ennaltaehkäisevä työterveyshuolto.
♦ kartoittaa mahdolliset vaarat, riskit, altistukset ja kuormitukset.
♦ laatia työkyvyn ylläpitämiseksi ohjelma, jossa otetaan huomioon työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvät tekijät.

Työnantajan pitäisi lisäksi
♦ ottaa huomioon inhimilliset voimavarat.
♦ edistää työkykyä työoloja kehittämällä.

Käytännössä työkyky- ja etenkin työhyvinvointitoimet vaihtelevat paljon työpaikkojen välillä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      AKT ja Rakennusliitto päättivät: Työt seis 2. helmikuuta

    2. 2

      Maailman vastuullisimmat yritykset listattiin: Neste ja Outotec aivan kärkikahinoissa

    3. 3

      Kuluttaja: Näin nopeasti television hinta putoaa jopa 57 prosenttia

    4. 4

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    5. 5

      Taksikilpailu vapautuu pian – Kovanen aloittaa kympin taksimatkat Helsingissä

    6. 6

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    7. 7

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    8. 8

      Orionin talousjohtaja: Diagnosticaa ei ole pakko myydä

    9. 9

      Senaatti vahvisti Fedin johtoon Jerome Powellin

    10. 10

      Nordean pankkineuvoja käski asiakasta painumaan kotimaahansa – pankki ei perkaa virkailijan aiempia lainakeskusteluja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    2. 2

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    3. 3

      Taksikilpailu vapautuu pian – Kovanen aloittaa kympin taksimatkat Helsingissä

    4. 4

      AKT ja Rakennusliitto päättivät: Työt seis 2. helmikuuta

    5. 5

      Nordean pankkineuvoja käski asiakasta painumaan kotimaahansa – pankki ei perkaa virkailijan aiempia lainakeskusteluja

    6. 6

      4 554 euroa enemmän käteen – näin asuinpaikka vaikuttaa keskituloisen perheen verotukseen

    7. 7

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    8. 8

      Kuluttaja: Näin nopeasti television hinta putoaa jopa 57 prosenttia

    9. 9

      Maailman vastuullisimmat yritykset listattiin: Neste ja Outotec aivan kärkikahinoissa

    10. 10

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    8. 8

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää