Oma raha

Näin paljon maksaa poissaolosi töistä

Julkaistu: , Päivitetty:

Osa työnantajista viis veisaa työntekijöiden työkyvystä. Kannattaisi kuitenkin, sillä kaltoin kohdeltu työntekijä käy kalliiksi. Yksi poissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300–350 euroa. Työkyvyn menestyksestä johtuviin ennenaikaisiin eläkkeisiin puolestaan uppoaa 20 miljardia vuodessa.
Onko sinulle ihan sama, miten työnantajasi sinua kohtelee, kunhan saat palkkasi? Jos on, olet harvinaisuus. Tutkimusten mukaan työelämässä pätevät samat säännöt kuin muussakin elämässä; ihmisen hyvinvointia ja yhteistyöhalukkuutta edistää huimasti se, että työntekijä tuntee, että hän ja hänen työnsä ovat tärkeitä ja että hänestä välitetään.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen mukaan työhyvinvointi on rahallisestikin megaluokan asia.

– Ennenaikainen eläköityminen maksaa vuodessa yli 20 miljardia euroa, hän huomauttaa.

Yksittäiselle yrityksellekin kyse voi olla suurista summista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jopa puolet yrityksen tuloksesta voi tulevaisuudessa mennä työkyvyttömyyseläkkeiden maksamiseen.

Pääsyyt suomalaisten ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiseen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Tulosten saavuttamiseksi näihin pitäisi puuttua ajoissa.

– Jotta työntekijä jaksaisi töissä mahdollisimman pitkään, työn ja voimavarojen kehittäminen pitäisi aloittaa jo varhain, eikä vasta 45 ikävuoden jälkeen, sanoo erikoistutkija Anne Punakallio Työterveyslaitokselta.

Sairaspäivä maksaa
satoja euroja


Työkyvyttömyyseläkkeet tulevat yrityksille kalliiksi, mutta niin tulevat muutkin poissaolot. Työterveysväen mukaan yksi poissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300–350 euroa.

– Jokainen päivä, jolloin ihminen tuntee itsensä työkykyiseksi, on säästöä, sanoo työympäristöasiantuntija Raili Perimäki SAK:sta.

Poissaoloja pystytään vähentämään työkykyä edistämällä. Tyky-investointien seurannasta ilmenee, että sairaspäivät voivat työkykyä ylläpitävän toiminnan ansiosta vähetä niin paljon, että hankkeisiin menneet eurot voivat tulla 10- ja jopa 20-kertaisesti takaisin.

Kunnat säästävät
työterveydestä


Lain mukaan yrityksessä pitää olla työterveyshuolto ja sen pitää avustaa työnantajaa työhön liittyvien riskien kartoittamisessa.

Perimäen mielestä lainsäädäntö on kunnossa, mutta se ei aina käytännössä toimi. Vaikka työterveyshuolto tekisi kaikkensa, mikään ei velvoita työnantajaa noudattamaan sen suosituksia.

Ahonen huomauttaa, että työterveyshuollon tehtävä on ensisijaisesti ennalta ehkäisevä, mutta nyt sairauksia hoitava osuus on ylikorostunut.

Hänestä työterveyshuoltoa koskee myös tehokkuuden ongelma, joka usein johtaa siihen, että työterveyshuoltonsa äärimmilleen kilpailuttanut yritys säästää yhdestä päästä, mutta menettää toisesta.

– Työterveyshuollon järjestämisessä toimii sama lyhytnäköisyys kuin kvartaalitaloudessa muutenkin.

Työnantajat maksavat yhteensä noin puoli miljardia euroa vuodessa työterveyshuollosta, mutta Perimäen mukaan työntekijät ovat sen suhteen hyvin eriarvoisia. Pienissä yrityksissä ei aina ole ollenkaan työterveyshuoltoa ja suurissa se koskee usein pelkästään vakiväkeä.

Työterveyslaitoksessa selvitettiin keväällä, paljonko yritykset panostavat vuosittain työntekijöidensä sellaiseen hyvinvointiin, jolla on merkitystä talouden kannalta. Keskimäärin yritykseltä menee tällaiseen vajaa 800 euroa vuodessa henkilöä kohden, mutta toimialojen välillä haarukka vaihtelee 400 eurosta 1 300 euroon.

– Yksittäisten yritysten erot ovat vielä suurempia kuin toimialojen väliset, huomauttaa Ahonen.

Hänen mukaansa surkeimmin hyvinvointiin panostetaan liikennealalla ja kuntasektorilla. Eniten rahaa siihen sijoittavat liike-elämän palveluyritykset, joissa työskentelee paljon asiantuntijoita.

Koko ihminen
otettava huomioon


Yrityksen johto voi olla mielestään tehnyt  tarvittavan, kun se tarjoaa väelleen työterveyshuollon ja satunnaisia tyky-päiviä, liikunta- tai kulttuuriseteleitä. Asiantuntijoiden mukaan nämä ovat vain osa kokonaisuutta.

– Työjärjestelyillä on suuri merkitys, huomauttaa Työterveyslaitoksen  Punakallio.

Järjestelyissä otetaan huomioon työntekijän kunto ja tilanne. Jos työntekijä ei vaikkapa kulumien takia enää oikein pysty tehtäviinsä, hänelle voidaan järjestää aiempaa kevyempiä töitä. Muutkin kuin jaksamiseen tai terveyteen liittyvät toimet voivat tukea hyvinvointia.

Esimerkiksi pienten koululaisten vanhempi voi säästyä turhalta huolelta ja olla tyytyväinen ja ahkera työntekijä, jos yrityksessä pystytään vastaamaan hänen työaikatoiveeseensa.

Ahosen mukaan työhyvinvointi on pitkälti henkilöstöhallinnon asia ja sen pitäisi olla osa koko liiketoimintaa. SAK:n Perimäen mielestä tällaisena se mielletään kuitenkin vasta harvassa yrityksessä.

– Paljon voidaan vielä tehdä, kun otetaan huomioon myös johtaminen, osaamisen ylläpitäminen ja työn mielekkyys, hän sanoo.

Työurien pidentämiskysymyksen ratkaisu ei Perimäen mielestä voi olla pelkästään sairauspoissaoloihin puuttumista. Hänestä työelämään tarvitaan rakentavaa ja kunnioittavaa ilmapiiriä ja jatkuvan epävarmuuden poistamista.

Työnantajan pitää
♦ järjestää ennaltaehkäisevä työterveyshuolto.
♦ kartoittaa mahdolliset vaarat, riskit, altistukset ja kuormitukset.
♦ laatia työkyvyn ylläpitämiseksi ohjelma, jossa otetaan huomioon työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvät tekijät.

Työnantajan pitäisi lisäksi
♦ ottaa huomioon inhimilliset voimavarat.
♦ edistää työkykyä työoloja kehittämällä.

Käytännössä työkyky- ja etenkin työhyvinvointitoimet vaihtelevat paljon työpaikkojen välillä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    2. 2

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    3. 3

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    4. 4

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    5. 5

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    6. 6

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    7. 7

      Osakemarkkinoiden sukellus voi jatkua

    8. 8

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    9. 9

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    10. 10

      Suomessa toimivat pankit vahvistavat: Boris Rotenberg nostanut oikeusjutun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    2. 2

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    3. 3

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    4. 4

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    5. 5

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    6. 6

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    7. 7

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    8. 8

      Suomessa toimivat pankit vahvistavat: Boris Rotenberg nostanut oikeusjutun

    9. 9

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    10. 10

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

    3. 3

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    4. 4

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    5. 5

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    10. 10

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    11. Näytä lisää