Keskiluokka maksaa velkakriisin jälkilaskun

Julkaistu: , Päivitetty:

Vanhat hyvinvointivaltiot uppoavat nyt niin syvälle velkoihin, että ne tuskin selviävät veloistaan ilman inflaatiota, suoranaisia maksuhäiriöitä tai tuntuvaa vyönkiristystä. Kaikissa tapauksissa suurin osa velkakriisin jälkilaskusta lankeaa kansalle – ja erityisesti keskiluokalle. Vain keskiluokan verottamisesta on apua, sillä pieni- ja suurituloisia on liian vähän.


Velkoihin uppoavat vanhan maailman hyvinvointivaltiot syöksyvät kovaa vauhtia kohti todellista velkakriisiä, josta ne tuskin selviävät ilman vakavia talouden onnettomuuksia. Vielä velkojen maksu ei ole alkanut, vaan lasku on vasta tulossa.

Länsimaiden velkamäärät ja varsinkin julkisen talouden kattamattomat vastuut ovat jo kasvaneet ohi sen pisteen, josta selvitään talouskasvulla. Varsinkaan taantuman heikentämässä maailmassa. Näin väittävät tuoreet velkatutkimukset.

Velkataakan keventämiseen on tarjolla vain ikäviä vaihtoehtoja, joista tärkeimmät ovat inflaatio, velkojen laiminlyöminen sekä vyönkiristys eli veronkorotukset ja julkisten palveluiden karsiminen.

Kaikki velkojen keventämiseen tarjolla olevat vaihtoehdot ovat kansan suurelle enemmistölle ankeita. Julkiset menot ja velanhoitokulut uhkaavat ampaista kiihtyvään kasvuun samaan aikaan, kun työikäinen väestö alkaa kutistua kautta länsimaiden. 
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomi ei ole läheskään velkaisimpia länsimaita, mutta velkavastuut kasvavat meilläkin huimaa vauhtia.

Finanssikriisistä
fiskaalikriisiin


Ankea kuva länsimaiden hurjasti kasvavasta velkataakasta ja ennen kaikkea velkataakan kevennyskeinoista perustuu maailman suurimpiin kuuluvan konsulttiyrityksen McKinseyn tutkimusyksikön laajaan velkatutkimukseen.

Tässä kuussa valmistunut tutkimus Debt and Deleveraging (suomeksi suunnilleen Velat ja velanmaksu) kartoittaa keskeisten länsimaiden ja suurimpien kehittyvien maiden yksityisten ja julkisten velkojen kokonaistaakkaa ja puntaroi mahdollisuuksia velkojen maksuun.

Raportista ilmenee, että velkaa on liian paljon maksettavaksi kivuttomin keinoin, kuten talouskasvun tuottamilla yksityisen ja julkisen talouden tulojen kasvulla. Aiempien vastaavien velkakriisien perusteella todennäköisempää on, että velkataakan keventäminen tapahtuu talouskasvua kivuliaammin keinoin.

Samaan viittaavat lukuisat viime kuukausina julkaistut analyysiyhtiöiden ja sijoituspankkien tutkimusraportit, jotka ovat povanneet finanssikriisin ja taantuman päätyvän vielä fiskaalikriisiin. Fiskaalikriisi tarkoittaa julkisen talouden kriisiä.

Vyönkiristys
tavallisin keino


McKinseyn tutkijat eivät ennusta, miten kunkin maan kansalaiset, yritykset tai julkinen talous maksavat nykyiset ja tulevina vuosina kertyvät velkansa. Sen sijaan he hakevat vihjeitä siitä, miten liian suuriksi kasvaneet velat on aiemmin maksettu.


Toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä tutkimuksessa on mukana 45 eri maassa yli äyräidensä paisunutta velkakuplaa, joita on erityyppisten talouskriisien jälkeen ollut pakko keventää. Mukana on esimerkiksi 1990-luvun alun lama-Suomi.

Ylivoimaisesti yleisin keino velkataakan keventämiseen on McKinseyn mukaan ollut vyönkiristys, eli kulutuksesta ja investoinneista tinkiminen velanmaksun ajaksi. Julkisen talouden velkojen maksussa vyönkiristys on merkinnyt julkisten palveluiden leikkauksia ja yleensä myös veronkorotuksia.

Muut tärkeimmät vaihtoehdot velkojen maksuun ovat tutkimuksen mukaan olleet inflaatio ja suoranaiset velkojen laiminlyönnit.

Viime vuosisadan alkupuolella esimerkiksi Saksassa ja joissakin muissa länsimaissa hallitsemattomaan kasvuun karannut valtionvelka johti lopulta niin sanottuun hyperinflaatioon, jossa rahan arvo tuhoutui käytännössä täysin.

Velkakuorman keventäminen
nyt tavallista vaikeampaa


Aiempien finanssi- ja velkakriisien perusteella McKinseyn tutkijat arvelevat, että edessä on tälläkin kerralla velkataakan kevennys ennen kuin talous toipuu tolpilleen. Tutkimuksen mukaan velanmaksuun on vastaavien koettelemusten aikaan yleensä kulunut useita vuosia.

Moni suursijoittajia palveleva ekonomisti on arvioinut länsimaiden velkaongelmien kestävän nyt jopa pidempään kuin aiempien kriisin yhteydessä. Näin ovat arvioineet esimerkiksi analyysiyhtiö Lombard Street Research ja ranskalaispankki Societe Generalen strateginen sijoitustutkimus.

Syy velanmaksun pitkittymiseen on yksinkertaisesti velkojen määrä – velkaa on useissa maissa kertynyt niin julkiseen kuin yksityiseenkin talouteen nyt epätavallisen runsaasti. Vastaavia velkamääriä on aiemmin koettu ainoastaan poikkeuksellisen kalliiden ja pitkien sotien jälkeen.

Toinen syy tämänkertaisen velkakriisin pitkittymiseen on se, että nyt samassa surkeassa jamassa on hyvin suuri osa maailman suurimpia maita. Vientivetoinen talouskasvu ei onnistu yhtä helposti kuin esimerkiksi 1990-luvun Suomessa, kun useimmat maat yrittävät samaan aikaan samaa temppua.

Suurin osa julkisista
vastuista kattamatta


McKinseyn tutkimuksen mukaan suurimmilla länsitalouksilla on taakkanaan julkista ja yksityistä velkaa moninkertaisesti yhden vuoden kansantuotetta runsaammin.

Maailman suurimmalla kansantaloudella, Yhdysvalloilla on erityyppistä velkaa yli 300 prosenttia yhden vuoden kansantuotetta enemmän. Britannialla on velkaa melkein viisi kertaa yhden vuoden kansantuotetta vastaava määrä.

Jo nostettujen velkojen määrä on kuitenkin pieni niihin kattamattomiin vastuisiin verrattuna, joita eri länsimailla on kirjoitettuna lakeihinsa. 

Valtioiden kattamattoman vastuut eivät ole mukana McKinseyn velkatutkimuksessa, mutta niistä kertoo omalla tavallaan vielä pahaenteisempi tutkimus, yhdysvaltalaisen Cato-tutkimusinstituutin tutkijan Jagadeesh Gokhalen viime vuonna laatima Measuring Unfunded Obligations of European Countries (suomeksi suunnilleen Euroopan maiden kattamattomien vastuiden arviointi).

Gokhalen tutkimuksen perusteella valtioiden näkyvät velat ovat useimmissa Euroopan maissa pelkkä jäävuoren huippu.

Suomen kattamattomat
vastuut erittäin suuret


EU-maiden keskimääräinen valtionvelka oli EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan vuonna 2008 hieman yli 60 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Siis paljon pienempi kuin McKinseyn tutkimuksen kokonaisvelkojen määrä.

Mutta valtioiden velka kutistuu pikkuriikkiseksi, kun sitä verrataan Gokhalen laskelmiin EU-valtioiden kattamattomista vastuista.

Gokhalen mukaan EU-maiden lakisääteisten velvoitteiden, kuten sosiaali- ja eläketurvan sekä terveydenhuollon kustannuksista kertyy vuoteen 2050 mennessä uutta maksettavaa yli neljän vuoden bkt:tä vastaava summa.

Kattamattomien vastuiden määrä vaihtelee suuresti maittain, mutta esimerkiksi Suomella on Gokhalen mukaan kattamattomia vastuita yli kymmenkertaisesti enemmän kuin valtiolla on näkyvää velkaa. Yli 500 prosenttia vuoden 2005 bkt:stä on Länsi-Euroopan korkeimpia lukuja.

Gokhalen mukaan julkinen talous on useimmissa EU-maissa niin kuin Yhdysvalloissa ja Japanissakin menossa kohti suuria vaikeuksia. Julkinen talous selviää hänen mukaansa velvoitteistaan ainoastaan tuntuvilla veronkorotuksilla tai julkisten menojen leikkauksin.

Lasku lankeaa
lopulta kansalle


Huolestuttavaa julkisen talouden näkymissä on erityisesti se, että niin McKinseyn velkatutkimuksen kuin esimerkiksi viime syksynä ilmestyneen Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin kirjan This Time is Different (suomeksi suunnilleen Nyt kaikki on toisin) mukaan velkakriisien jälkilaskut lankeavat yleensä kansan kärsittäviksi.

Jos velkakuormaa kevennetään vyötä kiristämällä, merkitsee se veronkorotuksia ja julkisten palveluiden karsimista. Pienituloisilla ei ole mistä ottaa ja todella suurituloisia on liian vähän, jotta heidän verojaan korottamalla päästäisiin pinteestä.

Siksi vain suuren keskituloisen enemmistön verottaminen voi tuoda todellista helpotusta julkisen talouden ongelmiin. Kansalaisten enemmistö kärsisi myös julkisten palveluiden karsimisesta.

Jos taas julkisia velkoja aletaan maksaa inflaatiolla, tekee tulojen ja säästöjen reaaliarvon mureneminen useimmista kansalaisista entistä köyhempiä. Asuntovelkaiset saisivat siipeensä siinä kuin muutkin, sillä korkojen nousu kasvattaisi lainanhoitomenoja jyrkästi.

Valtioiden maksuhäiriöistä voisi niistäkin koitua eniten haittaa niin sanotulle tavalliselle kansalle. Velkaisten valtioiden suurimpia rahoittajia ovat länsimaiden eläkerahastot, joille koituisi valtioiden maksuhäiriöistä ja niiden välillisistä seurauksista mittavia tappioita. Tämä veisi pohjaa pois eläkkeiltä ja niiden rahoitukselta.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    2. 2

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    7. 7

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    8. 8

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    9. 9

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    3. 3

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää