Keskiluokka maksaa velkakriisin jälkilaskun

Julkaistu: , Päivitetty:

Vanhat hyvinvointivaltiot uppoavat nyt niin syvälle velkoihin, että ne tuskin selviävät veloistaan ilman inflaatiota, suoranaisia maksuhäiriöitä tai tuntuvaa vyönkiristystä. Kaikissa tapauksissa suurin osa velkakriisin jälkilaskusta lankeaa kansalle – ja erityisesti keskiluokalle. Vain keskiluokan verottamisesta on apua, sillä pieni- ja suurituloisia on liian vähän.


Velkoihin uppoavat vanhan maailman hyvinvointivaltiot syöksyvät kovaa vauhtia kohti todellista velkakriisiä, josta ne tuskin selviävät ilman vakavia talouden onnettomuuksia. Vielä velkojen maksu ei ole alkanut, vaan lasku on vasta tulossa.

Länsimaiden velkamäärät ja varsinkin julkisen talouden kattamattomat vastuut ovat jo kasvaneet ohi sen pisteen, josta selvitään talouskasvulla. Varsinkaan taantuman heikentämässä maailmassa. Näin väittävät tuoreet velkatutkimukset.

Velkataakan keventämiseen on tarjolla vain ikäviä vaihtoehtoja, joista tärkeimmät ovat inflaatio, velkojen laiminlyöminen sekä vyönkiristys eli veronkorotukset ja julkisten palveluiden karsiminen.

Kaikki velkojen keventämiseen tarjolla olevat vaihtoehdot ovat kansan suurelle enemmistölle ankeita. Julkiset menot ja velanhoitokulut uhkaavat ampaista kiihtyvään kasvuun samaan aikaan, kun työikäinen väestö alkaa kutistua kautta länsimaiden. 

Suomi ei ole läheskään velkaisimpia länsimaita, mutta velkavastuut kasvavat meilläkin huimaa vauhtia.

Finanssikriisistä
fiskaalikriisiin


Ankea kuva länsimaiden hurjasti kasvavasta velkataakasta ja ennen kaikkea velkataakan kevennyskeinoista perustuu maailman suurimpiin kuuluvan konsulttiyrityksen McKinseyn tutkimusyksikön laajaan velkatutkimukseen.

Tässä kuussa valmistunut tutkimus Debt and Deleveraging (suomeksi suunnilleen Velat ja velanmaksu) kartoittaa keskeisten länsimaiden ja suurimpien kehittyvien maiden yksityisten ja julkisten velkojen kokonaistaakkaa ja puntaroi mahdollisuuksia velkojen maksuun.

Raportista ilmenee, että velkaa on liian paljon maksettavaksi kivuttomin keinoin, kuten talouskasvun tuottamilla yksityisen ja julkisen talouden tulojen kasvulla. Aiempien vastaavien velkakriisien perusteella todennäköisempää on, että velkataakan keventäminen tapahtuu talouskasvua kivuliaammin keinoin.

Samaan viittaavat lukuisat viime kuukausina julkaistut analyysiyhtiöiden ja sijoituspankkien tutkimusraportit, jotka ovat povanneet finanssikriisin ja taantuman päätyvän vielä fiskaalikriisiin. Fiskaalikriisi tarkoittaa julkisen talouden kriisiä.

Vyönkiristys
tavallisin keino


McKinseyn tutkijat eivät ennusta, miten kunkin maan kansalaiset, yritykset tai julkinen talous maksavat nykyiset ja tulevina vuosina kertyvät velkansa. Sen sijaan he hakevat vihjeitä siitä, miten liian suuriksi kasvaneet velat on aiemmin maksettu.


Toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä tutkimuksessa on mukana 45 eri maassa yli äyräidensä paisunutta velkakuplaa, joita on erityyppisten talouskriisien jälkeen ollut pakko keventää. Mukana on esimerkiksi 1990-luvun alun lama-Suomi.

Ylivoimaisesti yleisin keino velkataakan keventämiseen on McKinseyn mukaan ollut vyönkiristys, eli kulutuksesta ja investoinneista tinkiminen velanmaksun ajaksi. Julkisen talouden velkojen maksussa vyönkiristys on merkinnyt julkisten palveluiden leikkauksia ja yleensä myös veronkorotuksia.

Muut tärkeimmät vaihtoehdot velkojen maksuun ovat tutkimuksen mukaan olleet inflaatio ja suoranaiset velkojen laiminlyönnit.

Viime vuosisadan alkupuolella esimerkiksi Saksassa ja joissakin muissa länsimaissa hallitsemattomaan kasvuun karannut valtionvelka johti lopulta niin sanottuun hyperinflaatioon, jossa rahan arvo tuhoutui käytännössä täysin.

Velkakuorman keventäminen
nyt tavallista vaikeampaa


Aiempien finanssi- ja velkakriisien perusteella McKinseyn tutkijat arvelevat, että edessä on tälläkin kerralla velkataakan kevennys ennen kuin talous toipuu tolpilleen. Tutkimuksen mukaan velanmaksuun on vastaavien koettelemusten aikaan yleensä kulunut useita vuosia.

Moni suursijoittajia palveleva ekonomisti on arvioinut länsimaiden velkaongelmien kestävän nyt jopa pidempään kuin aiempien kriisin yhteydessä. Näin ovat arvioineet esimerkiksi analyysiyhtiö Lombard Street Research ja ranskalaispankki Societe Generalen strateginen sijoitustutkimus.

Syy velanmaksun pitkittymiseen on yksinkertaisesti velkojen määrä – velkaa on useissa maissa kertynyt niin julkiseen kuin yksityiseenkin talouteen nyt epätavallisen runsaasti. Vastaavia velkamääriä on aiemmin koettu ainoastaan poikkeuksellisen kalliiden ja pitkien sotien jälkeen.

Toinen syy tämänkertaisen velkakriisin pitkittymiseen on se, että nyt samassa surkeassa jamassa on hyvin suuri osa maailman suurimpia maita. Vientivetoinen talouskasvu ei onnistu yhtä helposti kuin esimerkiksi 1990-luvun Suomessa, kun useimmat maat yrittävät samaan aikaan samaa temppua.

Suurin osa julkisista
vastuista kattamatta


McKinseyn tutkimuksen mukaan suurimmilla länsitalouksilla on taakkanaan julkista ja yksityistä velkaa moninkertaisesti yhden vuoden kansantuotetta runsaammin.

Maailman suurimmalla kansantaloudella, Yhdysvalloilla on erityyppistä velkaa yli 300 prosenttia yhden vuoden kansantuotetta enemmän. Britannialla on velkaa melkein viisi kertaa yhden vuoden kansantuotetta vastaava määrä.

Jo nostettujen velkojen määrä on kuitenkin pieni niihin kattamattomiin vastuisiin verrattuna, joita eri länsimailla on kirjoitettuna lakeihinsa. 

Valtioiden kattamattoman vastuut eivät ole mukana McKinseyn velkatutkimuksessa, mutta niistä kertoo omalla tavallaan vielä pahaenteisempi tutkimus, yhdysvaltalaisen Cato-tutkimusinstituutin tutkijan Jagadeesh Gokhalen viime vuonna laatima Measuring Unfunded Obligations of European Countries (suomeksi suunnilleen Euroopan maiden kattamattomien vastuiden arviointi).

Gokhalen tutkimuksen perusteella valtioiden näkyvät velat ovat useimmissa Euroopan maissa pelkkä jäävuoren huippu.

Suomen kattamattomat
vastuut erittäin suuret


EU-maiden keskimääräinen valtionvelka oli EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan vuonna 2008 hieman yli 60 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Siis paljon pienempi kuin McKinseyn tutkimuksen kokonaisvelkojen määrä.

Mutta valtioiden velka kutistuu pikkuriikkiseksi, kun sitä verrataan Gokhalen laskelmiin EU-valtioiden kattamattomista vastuista.

Gokhalen mukaan EU-maiden lakisääteisten velvoitteiden, kuten sosiaali- ja eläketurvan sekä terveydenhuollon kustannuksista kertyy vuoteen 2050 mennessä uutta maksettavaa yli neljän vuoden bkt:tä vastaava summa.

Kattamattomien vastuiden määrä vaihtelee suuresti maittain, mutta esimerkiksi Suomella on Gokhalen mukaan kattamattomia vastuita yli kymmenkertaisesti enemmän kuin valtiolla on näkyvää velkaa. Yli 500 prosenttia vuoden 2005 bkt:stä on Länsi-Euroopan korkeimpia lukuja.

Gokhalen mukaan julkinen talous on useimmissa EU-maissa niin kuin Yhdysvalloissa ja Japanissakin menossa kohti suuria vaikeuksia. Julkinen talous selviää hänen mukaansa velvoitteistaan ainoastaan tuntuvilla veronkorotuksilla tai julkisten menojen leikkauksin.

Lasku lankeaa
lopulta kansalle


Huolestuttavaa julkisen talouden näkymissä on erityisesti se, että niin McKinseyn velkatutkimuksen kuin esimerkiksi viime syksynä ilmestyneen Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin kirjan This Time is Different (suomeksi suunnilleen Nyt kaikki on toisin) mukaan velkakriisien jälkilaskut lankeavat yleensä kansan kärsittäviksi.

Jos velkakuormaa kevennetään vyötä kiristämällä, merkitsee se veronkorotuksia ja julkisten palveluiden karsimista. Pienituloisilla ei ole mistä ottaa ja todella suurituloisia on liian vähän, jotta heidän verojaan korottamalla päästäisiin pinteestä.

Siksi vain suuren keskituloisen enemmistön verottaminen voi tuoda todellista helpotusta julkisen talouden ongelmiin. Kansalaisten enemmistö kärsisi myös julkisten palveluiden karsimisesta.

Jos taas julkisia velkoja aletaan maksaa inflaatiolla, tekee tulojen ja säästöjen reaaliarvon mureneminen useimmista kansalaisista entistä köyhempiä. Asuntovelkaiset saisivat siipeensä siinä kuin muutkin, sillä korkojen nousu kasvattaisi lainanhoitomenoja jyrkästi.

Valtioiden maksuhäiriöistä voisi niistäkin koitua eniten haittaa niin sanotulle tavalliselle kansalle. Velkaisten valtioiden suurimpia rahoittajia ovat länsimaiden eläkerahastot, joille koituisi valtioiden maksuhäiriöistä ja niiden välillisistä seurauksista mittavia tappioita. Tämä veisi pohjaa pois eläkkeiltä ja niiden rahoitukselta.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    2. 2

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    3. 3

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    4. 4

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    5. 5

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    6. 6

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    7. 7

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    8. 8

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    9. 9

      Kommentti: Tästä syystä Walt Disney on nyt suurin yksittäinen yhtiö salkussani

    10. 10

      Miljonääri Veikko Lesonen sai Parkinsonin tautiin avun leikkauksesta – ”Olen sen jälkeenkin perustanut ainakin 10 yritystä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    2. 2

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    3. 3

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    4. 4

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    5. 5

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    6. 6

      Kommentti: Tästä syystä Walt Disney on nyt suurin yksittäinen yhtiö salkussani

    7. 7

      Kalle osti Tjäreborgilta vaimolleen syntymäpäivälahjaksi unelmaloman, joka ei mennyt putkeen – ongelmia hotellissa, paluulento ei laskeudukaan Helsinkiin...

    8. 8

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    9. 9

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    10. 10

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää