Suomalaisia uhkaa 1,4 miljardin euron korkoriski

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalaiskotien veloissa muhii nyt suurempi korkoriski kuin koskaan aiemmin. 1,4 miljardin euron suuruiseksi paisunut korkoriski on nyt jopa isompi kuin 1980-luvun lopun kuplavuosina. Matalat korot ovat houkutelleet suomalaiset velkaloukkuun, jossa koron nousu parilla prosenttiyksiköllä nostaisi korkomenoja puolellatoista miljardilla eurolla.


Suomalaisilla on nyt niskassaan raskaampi lasti asuntolainoja kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä runsaat 70 miljardia euroa. Kun asuntolainojen päälle lasketaan kaikki muutkin lainat, paisuu kotitalouksien velkakuorma 95 miljardiin euroon.

Näin paljon suomalaisilla ei ole ollut velkaa koskaan aikaisemmin, mitattiinpa velkavastuita suhteessa kansantalouteen tai yksinkertaisesti euroina. Kotitalouksien velka on nyt noin puolet Suomen vuotuisesta bruttokansantuotteesta, selvästi enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvun lopun velkajuhlissa.

Velka on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana hirmuista vauhtia, monin verroin nopeammin kuin kansantalous tai kotitalouksien tulot. Kymmenen vuotta sitten asuntolainoja oli yhteensä noin 20 miljardia euroa, nyt yli kolminkertainen määrä.

Samaa tahtia on kasvanut myös ennätysvelkoihin kätkeytyvä korkoriski. Nyt asuntolainoissa muhii monin verroin suurempi korkoriski kuin 1980-luvun lopun kuplavuosina, vaikka tuolloin lainakorot olivat paljon nykyistä korkeammat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kärjistäen voinee sanoa, että matalat korot houkuttelivat suomalaiset velkaloukkuun.

Korko laski mutta
korkoriski paisui


Kaikkien asuntolainojen keskikorko oli 1990-luvun alun lamavuosina yli kymmenen prosenttia, korkeimmillaan vuonna 1992 jopa yli 12 prosenttia. Nyt koko asuntolainapotin keskikorko on alle kolme prosenttia, ja uusi laina irtoaa huokeimmillaan jo alle kahden prosentin kokonaiskorolla.

Uusien asuntolainojen keskimääräinen laina-aika oli parikymmentä vuotta sitten noin kymmenen vuotta, nyt noin 20 vuotta. Pisimmillään uudet lainatyypit ovat voineet viime vuosina venyä jopa useiden vuosikymmenten mittaisiksi.

Korkea korko ja pikainen maksuaikataulu pakottivat asuntolaina-asiakkaat tyytymään vielä 1980-luvun lopussa ja viime vuosikymmenen alussa paljon pienempiin lainoihin kuin nyt. 

Maltilliset lainapääomat rajoittivat myös asuntolainoihin liittyvää korkoriskiä. Samaa teki tavallaan se, että korot olivat jo valmiiksi korkealla. Näin korkojen kohoaminen esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä vielä korkeammaksi ei olisi kasvattanut korkokuluja läheskään yhtä paljon kuin vastaava muutos nyt tekisi.

Nyt tilanne on tyystin toinen, lainamäärät ja lainoissa muhiva korkoriski ovat suurempia kuin koskaan.

Korkoriski selviää
rasituskokeella


Suomalaisten asuntolainoissa piilevä korkoriski selviää yksinkertaisella "stressitestillä" eli rasituskokeella laskemalla, kuinka paljon lainakannan keskikoron kohoaminen esimerkiksi kahdella prosenttiyksiköllä kasvattaisi koko asuntolainakannan vuotuisia korkokuluja.

Nykyisellä runsaan 70 miljardin euron lainamäärällä korkojen kohoaminen kahdella prosenttiyksiköllä tarkoittaisi korkomenojen paisumista 1,4 miljardia euroa nykyistä suuremmiksi.

Näin laskettu koko asuntolainakannan korkoriski oli vielä kymmenen vuotta sitten miljardia pienempi, vaikka tuolloin korkotaso oli huimasti nykyistä korkeampi. Ero selittyy pelkästään lainamäärien kasvulla.

Kahden prosenttiyksikön "stressitesti" ennemmin kaunistelee kuin paisuttelee suomalaisten korkoriskiä.

Viimeksi asuntolainojen keskikorko kohosi juuri tuon verran kahdessa vuodessa vuosina 2006–2008, eli tämän kokoinen korkojen nousu oli pari vuotta sitten tosiasia, ei suinkaan minkäänlainen kriisinäkymä.

Astetta rajumpi "stressitesti" kertoo, että asuntolainojen keskikoron kohoaminen neljällä prosenttiyksiköllä noin seitsemään prosenttiin kasvattaisi suomalaisten asuntolainojen korkomenot 2,9 miljardia euroa nykyistä suuremmiksi.


Lyhyet viitekorot
kasvattavat korkoriskiä


Asuntolainojen korkoherkkyyttä – ja siis samalla suurta korkoriskiä – korostaa lainakannan keskikoron äkkijyrkkä pudotus viimeksi kuluneen vuoden aikana. Keskikorko on pudonnut viime syksyn 5,5 prosentista alle kolmeen prosenttiin, eli vuodessa enemmän kuin 2,5 prosenttiyksikköä.

Korkojen laskussa asuntolainojen korkoherkkyys on ollut laina-asiakkaille valtaisa onnenkantamoinen, mutta korkojen noustessa lainojen korkomenot voivat nousta aivan yhtä herkästi. Lainakannan korkoherkkyys johtuu erittäin lyhyiden markkinakorkojen suosiosta lainojen viitekorkoina.

Suuri osa suomalaisten asuntolainoista on niin sanottuja tasaerälainoja, joiden korkoja ja lyhennyksiä maksetaan ennalta sovitulla summalla kuukausittain. Viitekoron kohoaminen pidentää laina-aikaa ja koron lasku lyhentää sitä.

Tasaerälaina tarjoaa suojaa kuukausimenojen kasvua vastaan, mutta ei rajoita koko laina-ajalta kertyvien korkomenojen nousua.

Päin vastoin, tasaerälainassa viitekoron kohoamisesta koituva laina-ajan piteneminen merkitsee käytännössä lisäkoron pääomittamista – ja tavallaan korkomenojen kasvamista myös koron korolla.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    2. 2

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    3. 3

      Nordean pankkineuvoja käski asiakasta painumaan kotimaahansa – pankki ei perkaa virkailijan aiempia lainakeskusteluja

    4. 4

      4 554 euroa enemmän käteen – näin asuinpaikka vaikuttaa keskituloisen perheen verotukseen

    5. 5

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    6. 6

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    7. 7

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    8. 8

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    9. 9

      Sipilä puolusti aktiivimallia ja vertasi yrittäjiä lampaisiin – Toimitusjohtajan tilitys: ”Ei ole työtä, jota joku vain tulee tekemään ja lähtee pois”

    10. 10

      Te-toimistojen työntekijäliitto: Henkilöstöä syyllistetään aktiivimallista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    3. 3

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    4. 4

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    5. 5

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    6. 6

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    7. 7

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    8. 8

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    9. 9

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      4 554 euroa enemmän käteen – näin asuinpaikka vaikuttaa keskituloisen perheen verotukseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    8. 8

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää