Minne 500 euron setelit menevät?

Julkaistu: , Päivitetty:

500 euron setelien kysyntä lisääntyy huikeaa vauhtia. Minne ihmeeseen ne oikein menevät?
Vain köyhät maksavat käteisellä, sanoi aikoinaan ranskalainen Nobel-kirjailija  Anatole France. Eivät hyveellisyyden vuoksi, vaan siksi, että he eivät saa luottoa.

Kirjailija taisi erehtyä. Niin voi päätellä ainakin siitä, että euroaikana käteisen rahan määrä on kasvanut jatkuvasti. Kaikkein nopeimmin kasvaa nimellisarvoltaan suurimman eli 500 euron setelin suosio.

Tällä hetkellä liikkeessä olevan 764 miljardin eurosetelistön arvosta jo 36 prosenttia on 500 euron seteleitä. Uutistoimisto Bloombergin mukaan niiden kappalemäärä on vuodesta 2006 kasvanut 30 prosenttia, kun toiseksi suosituimman eli 50 euron setelien määrä on kasvanut 14 prosenttia.

Se on aika paljon, etenkin kun ottaa huomioon, että  käteismaksujen osuus maksutapahtumista vähentyy kaiken aikaa, joskin epätasaisesti eri maissa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

500 euron setelien suosio tuntuu hämmästyttävältä jo siksikin, sillä tavallinen kaduntallaaja törmää purppuranpunaiseen viissataseen vain harvoin. Niitä ei voi nostaa automaateista, eikä sellaista monissa – etenkään pienissä - liikkeissä kelpuuteta maksuvälineiksi. Sitä paitsi se on jo fyysiseltä kooltaan niin iso, että tuskin mahtuu edes lompakkoon.

Viissatasen suuri kysyntä onkin herättänyt epäilyjä niiden käyttötarkoituksesta. Suosion taustalla on arveltu olevan harmaata taloutta ja rikollisuutta, varsinkin Etelä-Euroopassa ja erityisesti Espanjassa, jonne 500 euron seteleistä päätyy huomattava osa. Siellä ne ovat saaneet lempinimekseen bin laden. Kuten militantista islamistijohtajasta Osama Bin Ladenista, niistä puhuvat kaikki, vaikka kukaan ei ole nähnyt niitä.

Miksi isojen setelien määrä lisääntyy? Mihin 500 euron setelit oikein menevät?

Pahan päivän
hätävara

Kuten muunkin käteisen rahan, 500 euron seteleiden määrä on kasvanut koko euroajan.

Euroopan keskuspankin tilastoista käy ilmi, että eniten viime vuosina ovat lisääntyneet 500 euron ja automaatista saatavat 50 euron setelit. Myös 100 euron kysyntä on ollut nousussa. Muiden setelien suosio sen sijaan on ollut verrattain tasaista.

Minne setelit sitten pankeista menevät ja miksi joidenkin setelien suosio kasvaa, onkin kimurantimpi juttu. Suomen Pankin neuvonantajan Kari Takalan mukaan asiasta on tehty selvityksiä, mutta tarkkoja tilastoja on mahdoton tehdä. Joitain arvioita kuitenkin on.

Hänen mukaansa 500 euron seteleitä käytetään myös maksuvälineenä, mutta koska niitä käytetään harvemmin ja varastoidaan useammin kuin pieniä seteleitä, niiden kanta kasvaa.

Suurimpia seteleitä käytetään myös käteisvarantoina. Se on houkuttelevaa etenkin tällaisina aikoina, kun sekä korot että inflaatio ovat matalalla.

– Suomessa se ei ole niin yleistä, mutta muualla Euroopassa esimerkiksi pankkien tallelokeroihin säästäminen on paljon tavallisempaa. Voisi myös kuvitella, että yksityisyrittäjät, joilla on merkittävä konkurssiriski, laittaisivat rahaa varmaan talteen, Takala sanoo.

Joissain euromaissa, kuten Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa, nimellisarvoltaan suuria seteleitä oli käytössä jo ennen euroja, ja ihmiset olivat tottuneet käyttämään niitä.

Euroja kulkeutuu paljon myös euroalueen ulkopuolelle, jossa arvellaan olevan jopa lähes 20 prosenttia euroseteleistä.

Professori luopuisi
isoista seteleistä


Brysselin vapaan yliopiston taloustieteen professori Leo Van Hove on tyystin eri mieltä isojen setelien määränpäästä. Setelirahoitusta tutkineen Van Hoven mielestä 500 euron seteleiden pääasiallinen käyttötarkoitus on juuri laittomassa taloudessa.

Suurten setelien kysynnän taustalla on hänen mukaansa kolme syytä: harmaa talous ja rikollisuus, ulkomainen kysyntä sekä säästäminen, joka osin johtuu todennäköisesti myös laittomasta taloudesta.

– Tavalliset ihmiset eivät tarvitse 500 euron seteleitä. Siitä kertoo sekin, että niitä ei tavallisesti voi nostaa automaateista, Van Hove kertoo sähköpostitse.

Van Hoven mielestä 500 euron seteleistä – ja miksei samalla 200 euron – seteleistä voitaisiin luopua ilman, että siitä koituisi tavallisille ihmisille minkäänlaista haittaa.

Hänen mukaansa ainoa järkevä syy 500 euron seteleiden olemassaololle on mahdollinen pankkikriisi. Mutta jos talletussuoja on riittävän iso, suurille käteissäästöille ei ole tarvetta.

Isot setelit houkuttelevat
huumekauppaa


Professori Van Hoven mielestä suuret eurosetelit tekevät rikollisten elämästä nykyisin aivan liian helppoa.

Luvattomiin tarkoituksiin 500 euron setelit ovatkin näppäriä. Niitä mahtuu paljon pieneen tilaan – selvästi enemmän kuin dollareita, joissa suurin seteli on nimellisarvoltaan 100 dollaria.

Niille, jotka eivät halua pitää meteliä tekemisistään, käteisellä rahalla on merkittävä etu: se on anonyymiä eikä jätä jälkiä itsestään.

Yhdysvaltain huumeviraston DEA:n mielestä nimenomaan 500 euron setelit houkuttelevat vahvan euron ja korkeampien katukauppahintojen ohella huumeiden salakuljetusta Eurooppaan.

Syynä on kätevä koko: viraston Euroopan ja Afrikan alueista vastaava johtaja Russel Benson arvioi toukokuussa uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että miljoona dollaria painaa 100 dollarin seteleinä noin 10 kiloa, kun vastaava summa euroina nykyisillä valuuttakurssilla painaa vain noin 1,5 kiloa.

EKP:kin ottaa kyllä huomioon isojen setelien mahdollisen käytön laittomiin tarkoituksin. Kovin suurena sen roolia ei kuitenkaan pidetä.

–  On laskettu rikollisen rahan, kuten huumekaupan ja prostituution, tarvitsemia rahamääriä, ja ne edustavat hyvin pientä osaa rahan kokonaiskysynnästä, Suomen Pankin Takala sanoo.  

Harmaan talouden
ennakoidaan kasvavan
 

Harmaan talouden ja rikollisen bisneksen osuutta on tietysti vaikea tietää. Niiden luonteeseen kun kuuluu vältellä päivänvaloa. 

Professori Van Hoven mielestä on kuitenkin ilmeistä, että jos mukaan lasketaan suoranaisten rikollisten tarkoitusten, kuten huume- ja ihmiskaupan, lisäksi harmaa talous, jossa toiminta sinänsä on laillista mutta siitä ei ilmoiteta verottajalle, niin sanotun maanalaisen talouden osuus on varsin suuri. Maailmanlaajuisen taantuman ennustetaan lisäävän harmaata taloutta entisestään.

Esimerkiksi Espanjassa, jossa 500 euron seteleistä on arviolta joka neljäs, muun kuin virallisen talouden on arveltu muodostavan jopa runsaat 20 prosenttia bkt:stä. Sen osuus on ollut suuri etenkin ennen talouskriisiä nopeasti kasvaneessa kiinteistöbisneksessä.

– Pohjoismaissa arviot harmaan talouden roolista ovat pienempiä. Mutta tietenkään ei olisi mitään hyötyä lakata laskemasta liikkeelle 500 ja 200 euron seteleitä esimerkiksi Italiassa, mutta sallia ne muualla, Van Hove sanoo.

Harmaa talous
tarvitsee käteistä


Myös Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Markku Ranta-aho arvelee, että harmaa talous muodostaa varsin ison osan käteisen rahan ja erityisesti isojen setelien kysynnästä.

– Harmaassa taloudessa liikkuu paljon käteistä rahaa, se ei ole sellaista rahaa mitä pyöritellään pankkitileillä. Esimerkiksi palkkoja maksetaan käteisellä paljon, hän sanoo.

Ranta-aho ei usko, että esimerkiksi auto- tai kiinteistökaupat vielä selittäisivät käteiskysynnän lisääntymistä. Hän arvelee, että Suomesta viedään käteisenä rikollista rahaa ja ikään kuin piilotetaan kiinteään omaisuuteen.

Muualla Euroopassa on Ranta-ahon mukaan löydetty autoista setelikätköjä huumekätköjen tapaan.

Hän arvioi myös, että yksi syy isojen setelien kysynnän lisääntymiseen voi olla rahanpesuilmoitusten kartteleminen. Niiden välttämiseksi ei mielellään käytetä pankkeja tai sähköisiä rahansiirtoja. Esimerkiksi pankeilla on ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellisen suurista tai muuten epäilyttävistä rahansiirroista.
Ilmoitusvelvollisuus on myös yli 15 000 euron käteiskaupoista.

"Rikollinen raha siirtyisi
pienempiin seteleihin"


Eurosetelit on tarkoitus uusia muutaman vuoden kuluttua. Setelien nimellisarvo pysyy tuolloin ennallaan.

Suomen Pankin Kari Takalan mielestä isoista seteleistä ei olisi järkevää luopua.

– Niiden pääasiallinen käyttö on kuitenkin täysin laillista, eikä sitä ole syytä rajoittaa, hän sanoo.

Toisaalta Takala huomauttaa, että rahahuollolle rahojen määränpäällä ei tavallaan edes ole niin paljon väliä, sillä keskuspankkien tarkoituksena maksuvälinehuollossa on ennen muuta "tarjota fyysiset maksuvälineet maksutapahtumiin".

– Jos olisi syytä epäillä jotain suurempaa harmaan talouden käyttötarkoitusta, voitaisiin tietysti pohtia keinoja minkälaisia keinoja eurojärjestelmällä olisi yrittää ehkäistä tai hankaloittaa harmaan talouden käyttöä.

Isojen setelien hylkääminen ei hänen mielestään silti olisi kovin tehokas keino.

– Jos isoista seteleistä luovuttaisiin, rikollinen raha siirtyisi vain käyttämään nimellisarvoltaan pienempiä seteleitä tai muita valuuttoja.

Professori Van Hove myöntää, että näin todennäköisesti tapahtuisi. Hänestä suurien setelien jättäminen pois kuitenkin vaikeuttaisi rikollista toimintaa.

– Isoista seteleistä luopuminen merkitsisi, että EKP menettäisi rahan painamisesta saatavia tuloja [ engl. seigniorage, rahan painamiskustannusten ja nimellisarvon erosta muodostuva tulo] ja että setelien valmistuskustannukset mahdollisesti nousisivat, Van Hove katsoo.

– Mutta se on harmaan talouden torjumisen hinta. Nähdäkseni keskuspankilla on moraalinen velvoite edes yrittää taistella harmaata taloutta vastaan.

Eurosetelit tilastoissa.
Eurosetelien määrä, miljoonaa kappaletta  
Vuosi Yhteensä €500 €200 €100 €50 €20 €10 €5
2006 11349 419 153 1116 4078 2337 1901 1346
2007 12114 453 156 1209 4442 2468 1965 1421
2008 13116 530 170 1381 4912 2618 2030 1476
2009 Q2 12748 548 172 1392 4801 2497 1912 1425
   
Eurosetelien arvon kehitys, miljardia euroa  
Vuosi Yhteensä €500 €200 €100 €50 €20 €10 €5
2006 628 210 31 112 204 47 19 7
2007 677 226 31 121 222 49 20 7
2008 763 265 34 138 246 52 20 7
2009 Q2 764 274 34 139 240 50 19 7
   
Lähde: EKP

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Rkp:n Henriksson Ylen Ykkösaamussa: Sotesta on syntymässä kaaos maahan

    2. 2

      HS: Mehiläinen keksi keinon päästä hoitamaan oululaisia verovaroilla

    3. 3

      Työntekijöille ei enää riitä asuntoja Inarissa – meteoriitti voi laajentaa asuntopulan myös Nellimiin

    4. 4

      Suomalainen Ville osti kahden miljoonan taalan aterian – ja antaa sen pois

    5. 5

      Eläinlääkärissä käynti on kallistunut selvästi 10 vuodessa – ketjuuntuminen uhkaa nostaa hintoja lisää

    6. 6

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    7. 7

      Viro korotti alkoholi­veroa ja viinaralli siirtyi Latviaan – Tulli: Kyllä sitä jouset pohjassa tuodaan

    8. 8

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    9. 9

      Orjatöitä vai rentoa meininkiä yli tonnin palkalla? Näin lukijat ajattelevat työkokeiluista

    10. 10

      Rakennuslehti: Uudisasunnon hinta pomppasi 55 000 euroa – ”kasinopeli” nostaa nyt asuntojen hintoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    2. 2

      Orjatöitä vai rentoa meininkiä yli tonnin palkalla? Näin lukijat ajattelevat työkokeiluista

    3. 3

      Matkahuollon vika nyppii yrittäjää Black Fridayna – pieni verkkokauppa teki ”radikaalin ratkaisun”

    4. 4

      Viro korotti alkoholi­veroa ja viinaralli siirtyi Latviaan – Tulli: Kyllä sitä jouset pohjassa tuodaan

    5. 5

      HS: Mehiläinen keksi keinon päästä hoitamaan oululaisia verovaroilla

    6. 6

      Suomalainen Ville osti kahden miljoonan taalan aterian – ja antaa sen pois

    7. 7

      Rakennuslehti: Uudisasunnon hinta pomppasi 55 000 euroa – ”kasinopeli” nostaa nyt asuntojen hintoja

    8. 8

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    9. 9

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    10. 10

      Onko lompakkosi sisältö kuin saksalaisella vai lähempänä portugalilaista?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    3. 3

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    4. 4

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    5. 5

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    6. 6

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    7. 7

      Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    10. 10

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    11. Näytä lisää