Oma raha

Pelko pitää sairaat töissä

Julkaistu: , Päivitetty:

Taantuman aikana terveillä on paremmat mahdollisuudet pitää työpaikkansa. Siksi monet työpaikkansa puolesta pelkäävät eivät uskalla jäädä sairauslomalle. Isot väenvähennykset työpaikoilla heikentävät jäljelle jääneiden työntekijöiden terveyttä. Lama-ajan kokemuksista olisi nyt syytä ottaa oppia, neuvovat asiantuntijat.
Kun taloudessa menee huonosti, sairauslomat vähenevät. Sairastaminen ei kuitenkaan vähene taantuman aikana, vaan usein käy juuri päinvastoin.

Professori Jussi Vahtera Työterveyslaitoksesta kertoo, että epäsuhtaan on osittain syynä Kelan järjestelmä. Se ei erottele, onko sairas työssäkäyvä, työtön vai kotirouva.

Esimerkiksi suurtyöttömyyden aikana työssä käy vähemmän väkeä, joten sairauspoissaolotkin vähenevät. Työtönkin on oikeutettu sairauslomaan, mutta hän ei sitä yleensä hae.

Epävarmuus työn jatkumisesta saa monet sinnittelemään töissä, vaikka olisi sairas. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kuntien määräaikaisten työntekijöiden sairauspoissaolot eivät lisääntyneet, kun tuli isoja henkilöstövähennyksiä. Samaan aikaan terveysongelmat kuitenkin lisääntyivät. 
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Se tiedetään, että huono terveys ja huono työkyky vähentävät mahdollisuuksia pitää kiinni työpaikasta huonoina aikoina, Vahtera kertoo.

Taantuman aikana yrityksillä on varaa valita työvoimaansa, kun taas nousukautena myös huonokuntoisemmilla on mahdollisuus päästä työelämän syrjästä kiinni.

Väenvähennykset heikentävät
kaikkien terveyttä


Vakituiset työntekijät olivat aiempaa enemmän sairauslomilla sen jälkeen, kun organisaatiosta oli vähennetty runsaasti väkeä. Tutkimus koski vain kuntia, joissa työpaikkojen on ainakin takavuosina oletettu olevan varsin pysyviä.

Vahtera pitää mahdollisena, että yksityisellä sektorilla myös vakituiset saattavat pelätä työpaikkansa puolesta niin, ettei sairauslomalle uskalleta huonoina aikoina jäädä.

Isojen henkilöstösupistusten jälkeen sekä työnsä menettäneiden että työnsä säilyttäneiden terveys heikkenee. Työnsä pitäneiden stressiä lisää usein työn määrän kasvu ja turvallisuudentunteen kariseminen. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet omaan työhön liittyvään päätöksentekoon tuppaavat vähenemään ja työt helposti yksipuolistuvat.

Vahteran mukaan terveys voi huonontua monin eri tavoin.

– Tuki- ja liikuntaelinsairauksien riski kasvaa, tapaturmien riski kasvaa, mielenterveyden häiriöt näyttävät lisääntyvän. Myös kuoleman riski lisääntyy.

Sairauspoissaolojen määrä ennakoikin hyvin työntekijöiden terveyden kehittymistä.

– Ihmisillä, joille kasaantuu paljon poissaoloja, on huomattavasti suurempi riski kuin muilla kuolla moniin kansantauteihin.

Kuoleman riski kasvaa,
jos on sairaana töissä


Työpaikoilla olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, miten supistusten jälkeen pidetään yllä työntekijöiden terveyttä. Vahteran mielestä pitäisi miettiä, miten työntekijöiden epävarmuuden tunnetta vähennettäisiin ja osallistumismahdollisuuksista ja työn monipuolisuudesta pidettäisiin huolta.

– Ja tietenkin yksilön tukeminen eli kaikki perinteiset terveydenhoidon keinot.

Vahteran mukaan nyt ollaan pitkän nousukauden jälkeen tilanteessa, jossa lama-aikaa koskevista tutkimustuloksista kannattaisi ottaa oppia.

Yksittäinen työntekijä voi pitää terveyttään yllä aivan tavallisin keinoin.

– Hakee apua, jos sitä tarvitsee, huolehtii terveellisestä ravinnosta, liikkuu runsaasti, Vahtera luettelee.

Stressitilanteessa tupakointia ja alkoholinkäyttöä helposti lisätään, mitä olisi syytä välttää.

Sairaana olisi hyvä työskentelyn sijaan potea.

– Työntekijöillä, jotka eivät koskaan ota sairauslomaa, vaikka tuntevat itsensä huonovointisiksi, on kaksi kertaa suurempi todennäköisyys saada sydänveritulppa kuin työntekijöillä, jotka ottavat silloin tällöin sairauslomaa tuntiessaan itsensä huonovointiseksi, Vahtera muistuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    4. 4

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    5. 5

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    6. 6

      Ranska kiistää huhut: Renaultin ja Nissanin fuusio ei ole työn alla

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    9. 9

      Syyttäjä: Purkualan yritys pilasi ympäristöä varastoimalla tuhansia tonneja jätettä ilman lupaa

    10. 10

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    6. 6

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    7. 7

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    11. Näytä lisää