Juro jää rannalle työnhaussa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Juro jää rannalle työnhaussa

Kuvituskuva
Julkaistu: 10.5.2008 6:29, Päivitetty 9.5.2008 20:59

Sosiaalisesti taitava saa helposti töitä, kun taas syrjään vetäytyvä jurottaja jää useammin valitsematta. Asiantuntijan mukaan jopa vääränlainen pinnallinen sosiaalisuus korostuu nyt työnhaussa.

Asiantuntijat, esimiehet, päälliköt ja johtajat joutuvat usein testeihin ja haastatteluihin hakiessaan töitä. Sen sijaan työntekijöille soveltuvuustestejä ei paljon tehdä.

Henkilöstöalan konsulttiyhtiön Personnelin toimitusjohtajan Raimo Leppäsen mukaan työnantajat suosivat aiempaa enemmän sosiaalisia tyyppejä. Hänen mielestään epäsosiaalinen hakija voi kärsiä työhönottotilanteessa.

– Jopa vääränlainen pinnallinen sosiaalisuus on korostunut. Yksittäisissä tilanteissa voi pystyä antamaan itsestään todellista paremman kuvan ja manipuloimaan muita.

Sosiaalisuuskunniassa

Sosiaalisuuden korostus on kunniassa nyt ja ollut aiemminkin konsulttiyhtiö Mercuri Urval Suomen toimitusjohtajan Carl-Magnus Westermarcin mukaan .

– Kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on yleensä olennainen osa työelämää riippumatta tehtävän luonteesta.

Westermarckin mielestä jörön ja vetäytyvän työnhakijan on luonnollisesti vaikeampi menestyä tehtävässä, jossa sosiaalisten kykyjen merkitys korostuu.

Korostavatko työnantajat liikaa sosiaalisuutta esimerkiksi silloin, jos tehtävässä ei sellaista tarvita?

– Saattaa olla, että näin tehdään, uskon kuitenkin, että vähenevässä määrin. Ihmisiä ei voida rankata epäoleellisilla kriteereillä, koska hyvistä asiantuntijoista on pula, sanoo Westermarck.

Syrjään vetäytyvävoi olla tehokas

Syrjään vetäytyvä voi kuitenkin olla tehokas työssään?

– Pitää paikkansa, Leppänen myöntää.

Vaikka olisi kuinka tehokas, sosiaalisesti pidättyvä jää helposti valitsematta.

– Jos ei synny kommunikointia, on melkoisen pienet mahdollisuudet tulla valituksi, Leppänen toteaa.

Työntekijöistä hyötyirti heti

Leppäsen mukaan aiemmin katsottiin enemmän, miten työntekijästä saatiin pitkällä tähtäimellä paras etu, nyt työnantaja haluaa työntekijästä parhaimman hyödyn heti.

– Nuoret akateemiset henkilöt pyrittiin sitouttamaan. Nyt asenne on päinvastainen. Nyt katsotaan lyhyen tähtäimen tehokkuutta.

Leppäsen mielestä myös työnhakijat etsivät lyhyen tähtäimen etuja, mikä näkyy viime tingassa tapahtuvina peruutuksina.

– Hakijat pelaavat samaa peliä. On erittäin paljon vetäytymisiä jopa siinä vaiheessa, kun nimi on jo pistetty työsopimukseen, sano Leppänen.

Tarkat arviointiprosessit yleistyvät. Westermarckin mukaan hakijan syvähaastattelu nousee kuitenkin yhä tärkeämpään osaan hyvää valintaprosessia.

Tuoreimmat osastosta