Palkattomasta ylityöstä tuli normi - Oma raha - Ilta-Sanomat

Palkattomasta ylityöstä tuli normi

Piiloylityöt ovat mobiililaitteiden yleistymisen myötä arkea yhä useammilla aloilla. Työntekijöiden tunnollisuus ja toiveet urakehityksestä ajavat heidät tekemään töitä ilman palkkaa.

Suomalaiset tekevät yhä enemmän palkatonta ylityötä vapaa-ajalla.

3.5.2008 6:09 | Päivitetty 4.5.2008 8:57

Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne on vakuuttunut siitä, että mobiilien laitteiden lisääntyminen on lisännyt kotona tehtävää palkatonta ylityötä.

Palkattoman työn määrä vaihtelee aloittain. Rinteen käsityksen mukaan tietointensiivisillä aloilla tehdään enemmän piiloylityötä kuin tavallisissa toimistotöissä tai tehtaissa.

Rinteen näkemystä tukee ict-alalla tehty STTK:n tutkimus, jonka mukaan 90 prosenttia alan työntekijöistä tekee joka viikko ylitöitä ja noin 40 prosenttia jää siitä korvauksetta.

Kaupallisella alallakaan omasta työstä ei laskuteta täysimääräisesti. Ekonomiliiton alkuvuonna julkaistun palkkatutkimuksen mukaan ekonomien yrityksissä vaaditaan aiempaa enemmän palkattomien ylitöiden tekemistä.

Pankkiväen ammattiliitto Suoran mukaan rahoitusalalla tehdään piiloylitöitä noin 20 minuuttia toimihenkilöä kohti päivässä. Se on lähes puolitoista palkatonta työviikkoa vuodessa.

Kaikista palkansaajista noin 30 prosenttia tekee Tilastokeskuksen muutaman vuoden takaisen työolotutkimuksen mukaan ylityötä korvauksetta. Naiset tekevät korvauksetonta ylityötä jo enemmän kuin miehet. Seuraavaa työolotutkimusta tehdään parhaillaan ja sen tulokset saadaan loppuvuodesta.

400 000 euroa sivu suun

Ylemmät toimihenkilöt (YTN) on tehnyt vuoden 2000 työmarkkinatutkimuksen perusteella laskelman, jonka mukaan keskiverto ylempi toimihenkilö menettää työuransa aikana yli 400 000 euroa palkkatuloja, jos hän ei peri korvausta ylitöistään.

Myös ammattiliitto Suora on kampanjoinut piiloylitöiden kuriin laittamiseksi. Suoran puheenjohtajan Tarja Lankilan mukaan piiloylitöiden karsiminen vaatii asennekasvatusta molemmilta puolilta. Työntekijät eivät saa olla liian kilttejä, vaan kaikki minuutit pitäisi kirjata ylös. Viesti on osin mennyt myös perille.

– Jonkun verran on himmeää valoa tunnelin päässä. Missään nimessä ei voi sanoa, että tilanne olisi hyvä.

Erityisen huolissaan Lankila on tällä hetkellä Sampo Pankin henkilöstöstä. Pankin tekniset ongelmat ovat pidentäneet työpäiviä ja siirtäneet lomia.

– Pelkään, että siellä on riski todellisiin väsymisiin, Lankila sanoo.

Tavoitteet kasvavat, työväki vähenee

Rinne harmittelee sitä, että yritykset karsivat kovalla kädellä kuluistaan silloinkin, kun siihen ei ole välitöntä pakkoa. Seurauksena työpaikoilla on usein liian vähän väkeä. Ylityöt lisääntyvät, sillä vastuuntuntoiset työntekijät eivät halua, että asiakkaat joutuvat kärsimään.

Kierre on armoton. Piiloylitöiden takia ei nähdä, mikä on todellinen henkilöstön tarve. Siispä lisätyövoimaa ei heru.

Toinen palkattomia ylitöitä lisäävä tekijä on Rinteen mukaan urakehityksen edistäminen.

– Työnantajat käyttävät liian usein ylitöitä härskisti hyväkseen urakehityksen keinona. Mitä enemmän teet töitä, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on edetä uralla, Rinne sanoo.

Lankilan mukaan henkilökohtaiset tavoitteet ovat osasyyllisiä palkattomiin ylitöihin.

– Ihmisillä on pelko, että en ole tarpeeksi hyvä, jos en tietyssä ajassa pysty suorittamaan työmäärää, Lankila harmittelee

Tavoitteet on usein hilattu liian ylös, ja niillä on taipumus koventua vuosi vuodelta.

– Kun saavutat tavoitteesi, niitä lisätään seuraavalle vuodelle, Lankila sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?