Hajauttaja nukkuu paremmin

Julkaistu: , Päivitetty:

Osakesijoittajan hermot ovat taas lujilla.
Marraskuussa osakekurssit laskivat maailman keskeisillä osakemarkkinoilla keskimäärin kymmenkunta prosenttia, ja kasvava taantuman uhka on nopeasti heikentänyt markkinatunnelmaa.

Sijoitusten hajauttaminen osakkeiden lisäksi vaikkapa vain perinteisiin valtionobligaatioihin on taas osoittautunut oivaksi keinoksi pehmentää salkun kyytiä kuoppaisilla markkinoilla. Esimerkiksi tänä syksynä pitkän koron sijoitukset ovat tuottaneet sitä paremmin mitä enemmän osakkeissa on rytissyt.

Taantuman uhka on painanut osakekursseja laskuun, mutta samaan aikaan odotukset talouskasvun hidastumisesta ja inflaatiopaineen hellittämisestä ovat laskeneet myös pitkiä korkoja. Sijoittajalle osakkeiden kurssilasku tietää tappiota mutta pitkien korkojen lasku voittoa.

Pitkäaikaisten joukkolainojen markkina-arvo eli hinta nousee, kun niiden markkinakorko laskee.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Osakkeiden ja pitkäaikaisten valtionlainojen viimeaikaiseen hintakehitykseen kiteytyy hajauttamisen itu. Koko salkulle kertyvä tuotto tasoittuu ja tuoton vaihtelu rauhoittuu, kun salkun osat nousevat ja laskevat eri tahtiin. Parhaassa tapauksessa tavoiteltu tuotto on syntynyt entistä pienemmällä riskillä tai halutulla riskillä on kertynyt entistä parempaa tuottoa.

Juuri tästä hajauttamisessa on kyse.

Osakkeet ja valtionobligaatiot eivät läheskään aina kulje vastakkaisiin suuntiin ja varsinkaan yhtä voimakkailla liikkeillä, joten täysin riskitöntä salkkua ei näillä palikoilla voi rakentaa. Silti nämä hajautetun arvopaperisalkun klassiset peruspalikat muodostavat ratkaisevasti monipuolisemman ja useimmissa markkinakäänteissä sävyisämmän salkun kuin pelkät osakkeet.

Euroopan suurimpia pörssiyhtiöitä seuraava DJ Stoxx 600 -indeksi on vajaassa kymmenessä vuodessa karkeasti kaksinkertaistanut arvonsa. Vuoden 1997 lopussa tehty sadan euron sijoitus ehti indeksin mukaan jo pikaisesti nousta yli 200 euron, mutta marraskuun kurssilasku on taas painanut sijoituksen arvon noin 187 euroon.

Samaan aikaan euroalueen tärkeimmistä valtionlainoista, Saksan 1–10 vuoden mittaisista obligaatioista muodostettu Effas Germany 110-indeksi on yli puolitoistakertaistanut arvonsa. Sadan euron alkusijoitus on kasvanut vajaaseen 160 euroon. Sijoitus Suomen valtion vastaaviin obligaatioihin on tuottanut suunnilleen saman verran.

Kummassakin indeksissä kyse on kokonaistuotosta, jossa on mukana kurssinousun lisäksi kaikki vuosien varrella maksetut osingot tai nimelliskorot ja niille indeksin kehityksen mukaan kertyneet lisätuotot.

Sijoitusten jakaminen puoliksi eurooppalaisiin osakkeisiin ja puoliksi euroalueen valtionobligaatioihin havainnollistaa hajauttamisen vaikutusta ja uskomatonta voimaa oivasti. Sijoittaja on saanut tällaisella 50/50-salkulla kymmenen viime vuoden aikana likimain saman tuoton kuin pelkällä osakesalkulla mutta yli puolta pienemmällä riskillä.

Pelkkiä osakkeita sisältävän salkun kokonaistuotto on ollut keskimäärin 6,4 prosenttia vuodessa, 50/50-salkun vastaava luku on 6,0 prosenttia. Tuottoeroa voi pitää kohtalaisen pienenä.

Sijoituksen riskiä kuvaava volatiliteetti on osakkeissa ollut viikkotuottojen vaihtelun perusteella keskimäärin vajaat 17 prosenttia. Yhdistelmäsalkussa (50/50) vastaava volatiliteetti on jäänyt keskimäärin alle kahdeksan prosentin. Tätä eroa voinee pitää melkoisen suurena.

Kouriintuntuvampi tapa vertailla eri salkkujen riskiä on panna suurimmat kurssilaskut rinnakkain. Kymmenen viime vuoden kehnoin 12 kuukauden tuotto on ollut osakesalkussa -42 prosenttia, yhdistelmäsalkussa -18 prosenttia. Pahin ja pisin alamäki kesti kummassakin salkussa teknokuplan huipulta kaksi ja puoli vuotta. Osakesalkun tuotto oli -55 prosenttia ja 50/50-yhdistelmäsalkun -25 prosenttia.

Esimerkin yhdistelmäsalkku on palautettu alkuperäiseen koostumukseensa puolen vuoden välein.

Yhdistelmäsalkun käyttäytyminen erilaisissa markkinakäänteissä riippuu tyystin salkun koostumuksesta. Yleensä salkun pitkäaikainen tuotto-odotus on sitä suurempi mitä suuremman painon osakkeet saavat salkussa. Vastaavasti salkun riski yleensä kutistuu sitä pienemmäksi mitä enemmän paino kallistuu korkoihin.

Karkeasta pelkistyksestä on kuitenkin turha päätellä, että pelkkiä pitkiä valtionlainoja sisältävä salkku olisi turvallisempi salkku kuin myös osakkeita sisältävä yhdistelmäsalkku.

Osiensa nousuja ja laskuja tasoittavan ominaisuutensa ansiosta vaikkapa vain kymmenen prosenttia osakkeita sisältävä yhdistelmäsalkku on suurella todennäköisyydellä turvallisempi sijoitus kuin pelkistä valtionobligaatioista rakennettu korkosalkku.

Jos esimerkiksi loppuvuoden kuluessa taantuman uhka hellittää ja markkinat alkavatkin vaihteeksi uskoa talouden elpymiseen, lähtevät pitkät korot herkästi nousuun. Tämä merkitsisi joukkolainoihin ainakin lyhytaikaista kurssilaskua, mutta vastaavasti osakkeisiin iloista kurssinousua.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Jan Hurrin kommentti: Bitcoin-kupla muuttui juuri vaaralliseksi – taustalla haamu maataloudesta

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    5. 5

      Dollari heikkeni Alabaman täytevaalien jälkeen

    6. 6

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    7. 7

      Vakuutusalan työriita uhkaa ensi maanantaina – sovittelua jatketaan keskiviikkona

    8. 8

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    9. 9

      Venäjän pakastealtaisiin suomalaistäytettä: Apetit saa tuotteitaan paikallisiin Prismoihin

    10. 10

      Caverionilta tulosvaroitus: käyttökate ei kaksinkertaistu, mutta kasvaa kuitenkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    5. 5

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    6. 6

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Bitcoin-kupla muuttui juuri vaaralliseksi – taustalla haamu maataloudesta

    8. 8

      Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

    9. 9

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    10. 10

      Caverionilta tulosvaroitus: käyttökate ei kaksinkertaistu, mutta kasvaa kuitenkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    3. 3

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    4. 4

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    5. 5

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    6. 6

      Annu lähetti 127 työhakemusta – tyrmistyi rekrytoijien käytöksestä

    7. 7

      23 000 asukkaan ruotsalaiskunta muuttaa pois kaivoksen alta – Sirkka kertoo: ”Heti Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle”

    8. 8

      Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

    9. 9

      Perheyhtiö lahjoittaa jokaiselle työntekijälleen 1000 euroa – tuhannen hengen työporukka riemuitsi: ”Meillä oli ilo rajaton”

    10. 10

      Kellokortin leimaus, päiväksi omille asioille ja ylityötunnit päälle – näin työpaikoilla rötöstellään

    11. Näytä lisää