Kristina Illi askartelee uuden Tiimarin

Julkaistu: , Päivitetty:

Tässä yhtiössä toimitusjohtaja innostuu hohtavista lumipalloista.
Kristina Illi poimii pitkältä pöydältä kuusenpallon kuusenpallon perään. Tavallisia punavihreitä, neonvärisiä peilipalloja ja kierteisiä tummanvioletteja sipulipalloja.

Ja niitä ihanimpia, ihan valkoisia.

– Katso, lumikuningattaren joulu, hän näyttää.

– Minulla on sellainen.

Ihanista ihanin on valkoinen röpöliäinen pallo, joka lykätään kuin nupiksi sähkökynttilään.

– Tai se on lumipintainen, Illi korjaa.

Tässä yhtiössä toimitusjohtaja innostuu hohtavista lumipalloista.

Ihme firma.

Tee upea kranssi, oikealle kallistuva korukirjoitus kehottaa Tiimarin askartelulehdessä. Palloa toisen päälle liimaamalla syntyy häkkyrä, kenties kuin tämän sivun kuvassa.

Yksi Tiimarin viidestä tärkeästä kasvualueesta on askartelu. Etenkin aikuisten askartelu, jonka tarvikemarkkinat kasvavat rivakasti.

Muut ovat sisustelu (siis pieni sisustaminen), paketointi, toimisto- ja koulutarvikkeet sekä sesonkitavara. Viimeinen tarkoittaa juhlapäivien pikkuesineitä kuten mörkökoristeita, pääsiäishöyheniä ja toppasydämiä.

Vuoden lopussa viidestä kasvualueesta jyllää neljä. Juuri tähän aikaan vuodesta me askartelemme, koristelemme ja paketoimme.

Ja juuri tähän aikaan vuodesta Tiimari tekee tuloksensa. Koko tulos ja kolmannes liikevaihdosta syntyy lokakuun lopun ja joulun välillä. Tammi–syyskuussa yhtiö teki neljä miljoonaa euroa tappiota.

Tule siis joulu kultainen.

Kultaista loppuvuotta odottava Tiimari avaa uudet myymälänsä mieluimmin syksyisin.

Tämän vuoden lista on komea: Tiimari on avannut myymälän Riihimäellä, Jyväskylässä ja Helsingin Viikissä, lähipäivinä myös Rovaniemellä. Ensimmäisen puolentoista tuhannen neliömetrin suurmyymälänsä, siis tavalliseen verrattuna kolminkertaisen, yhtiö avasi viime viikolla Vantaalla.

Puolassa Tiimareita on pian neljä, ensi vuonna kymmenen. Pietarin ensimmäinen Tiimari aukeaa marras–joulukuun taitteessa.

Kansainvälistymisen tavoitteita toimitusjohtaja Illi ei kerro. Eikä sitäkään, montako erilaista kauppaketjua yhtiö aikoo ostaa tai perustaa.

Sijoittaja tiedon kyllä tahtoisi.

Voiko yhtiön suunnan sitten päätellä avauksien listasta?

– Aika hyvin sen voi päätellä. Yhtiö laajentuu voimakkaasti. Pääsääntöisesti kasvu tulee ulkomailta, Puolasta ja Venäjältä, Illi vastaa.

– Tavoite on, että yhtiöllä on useampia ketjuja, erilaisten kauppakonseptien portfolio, hän kuvailee. Siis salkku: joukko suhdanteissa eri tavoin käyttäytyviä ketjuja, jotka tarvitsevat erikokoisia liiketiloja.

Tiimari-myymälöiden rinnalle yhtiö ostikin marraskuussa tauluja, kehyksiä ja kortteja myyvän Gallerix-ketjun.

Onko kahdesta jo portfolioksi?

– Ei, ei ole.

Arki-iltana Suomen – vielä – ainoassa Gallerix-myymälässä harhailee nuoria naisia. Vain yksi mies, tyttöystävänsä käsipuolessa.

Ovella tervehtii Ruotsin kuningasperhe. Kungafamiljen 2008, seinäkalenteri ensi vuodelle. Rakeisessa kansikuvassa kuningatar näyttää nukahtavan. Postikorteissa komeilevat Ruotsin lippu, Taalainmaan hevonen ja Bamse, jymyhunajaa syövä maailman vahvin nalle.

Alun perin ruotsalainen yhtiö, kyllä.

Tiimari aloitti neuvottelut Gallerixin ostosta helmikuussa.

– Neuvottelu oli intensiivistä työtä. Täytyi tehdä nopeasti bisnesplänit ja deedeet, Illi kertoo.

Ruotsalaisyrittäjät päättivät myydä, kun yksi yhtiökumppanuksista halusi eläkkeelle.

Tiimari maksaa Gallerixista seitsemän miljoonaa euroa. Kaksi miljoonaa enemmän, jos loppuvuosi menee hyvin.

Summalla Tiimari saa 90 myymälää. Ennen muuta erilaisia myymälöitä kuin yhtiöllä nyt on.

Kahdella ketjulla yhtiö on vahvempi neuvottelija, kun se vuokraa tiloja uusista ulkomaisista kauppakeskuksista. Ja isosta Tiimari-myymälästä voi lohkaista kulman pieneen tilaan sopivalle Gallerixille, niin kuin yhtiö aikoo Suomessa tehdä.

Gallerix myös taitaa kauppaketjujen kansainvälistymisen konstin, franchise-toiminnan. Kauppiasmyymälöillä Tiimarikin voi harppoa rivakasti uusille markkinoille.

– Vaikka Gallerix tähtää Tiimarin asiakaskunnasta vähän ylöspäin, on se allemans galleri, Illi kuvailee.

Totta: espoolaisen myymälän pikkuruisissa kangastauluissa kesälesken kiusaus pitelee vyötäisille karkaavia helmojaan – hinta alle kympin. Öljyvärimaalausten hinnat yltävät pariinsataan euroon.

– Minäkin käyn aina kuolaamassa, minkä taulun seuraavaksi haluaisin, Illi innostuu.

Vieläkö muistat, mistä kaikki alkoi?

Tiimarin perusti liikunnanopettaja ja uintivalmentaja Kari Sulkanen. Hän avasi 1970-luvun alussa Lahteen antikvariaatin ja paperikaupan. Ensimmäinen hupaisa nimi, Karvamarja, oli yhdistelmä omaa lempinimeä ja vaimon etunimeä.

Tiimariksi nimi muuttui neljä vuotta myöhemmin.

Viime vuosikymmenen Tiimarin omisti Rautakirja, sitten sijoitusyhtiö Capman. Vuosi sitten Capman myi, ja Leo Longlife osti. Tiimarista tuli pörssiyhtiö, jonka suurin omistaja on Alexander Ehrnroothin sijoitusyhtiö Atine.

Entäpä toimitusjohtaja Illi?

Naisten urakehityksen malli vailla vertaa, voi sanoa.

Illi aloitti uransa S-ryhmässä 1970-luvulla. Hän eteni päälliköksi ja sitten johtajaksi. Kun SOK valitsi Illin tuoretavarakaupan johtoon, hän odotti kolmatta lastaan.

S-ryhmässä Illi sanoo oppineensa närviä. Perustelemaan asiansa, niin että paikalliset osuuskaupat lähtevät uudistuksiin. Viime vuosikymmenen alussa Illi johti Ekan hotelliketjuja Cumulusta ja Rantasipiä.

Sitten hän aiheutti suomalaisille shokin.

Illi saneerasi Valtion hankintakeskuksesta Hanselin. Entinen virasto irtisanoi joka kolmannen työntekijänsä.

– Se oli rankka vaihe, Illi sanoo.

– Mutta se vain piti tehdä. Sillä siisti. Hansel oli ensimmäinen virasto, joka muuttui yhtiöksi. Eikä virastoista ollut ihmisiä irtisanottu.

Hanselia Illi ei niin halua muistella. Miksipä haluaisi: Kristina Illi saneeraa säälittä, kirjoitti jopa perhelehti Seura.

Neljä vuotta sitten Capmanin sijoitusjohtaja Tuomas Lang pyysi Illiä Tiimarin hallituksen jäseneksi, ja avukseen uuden toimitusjohtajan etsintään.

Tämä olisi sinulle sopiva juttu, Illi kertoo Langin todenneen yhden johtajahaastattelun jälkeen.

Niin on, Illi tietää nyt.

– Tykkään tästä työstä aivan hillittömästi. Aivan älyttömästi. Tämä niin istuu minulle, kaikki on kohdallaan. Rakastan työpaikkaa, jossa nyt olen, hän ylistää.

Miksi?

– Tämä on kehittyvä yritys, suunnittelemme joka päivä uutta. Ja joka päivä näemme, miten suunnitelmamme otetaan vastaan.

Edellisen päivän myyntiluvut kilahtavat toimitusjohtajan puhelimeen aina aamukahdeksalta.

Enää Tiimari ei ole lahtelainen. Pääkonttori on Vantaan perukoilla, julmetussa toimistokolossissa.

Toimiston ovensuussa sojottaa toimitusjohtajan kokoinen porsliinipytty, kuin mittava poimusuinen leili. Tupaantuliaislahja kiinalaiselta tavarantoimittajalta.

Kahvion pöytäseurueista tiimarilaisen erottaa kynästä: käsissä huojuvat kellanvihreät ja pinkit pörrökynät.

Tiimari on kuin asiakkaansa: kolmekymppinen nainen. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä asiakkaasta on nainen. Tämä voi muuttua, sillä marraskuussa Tiimari avaa verkkokauppansa, ja sinne äijien Tiimarin.

Myymälöissä keskiostos on nyt seitsemän euroa. Se on noussut ja nousee, kun Tiimari rakentaa tuotteista yhteensopivia kokonaisuuksia.

Kokonaisuus on vaikkapa lumikuningattaren joulu. Sellainen, jonka Kristina Illi rakentaa joulukuun ensimmäisenä päivänä. Silloin hän koristelee kotonaan kuusen.

Antaa joulun tulla.

Seitsemän maan Tiimari

- Tiimarilla on Suomessa 165 myymälää, Ruotsissa 9, Norjassa yksi, Puolassa 4, Virossa 14 ja Latviassa 4. Ensimmäinen myymälä Venäjälle aukeaa marras-joulukuussa. Suunnitelmissa laajennus myös Liettuaan.

- Pörssiyhtiö viime syksystä, kun yhdistyi Leo Longlifen kanssa. Liikelahjayhtiö vaihtoi nimekseen Tiimoren.

- Tuotevalikoimassa 20 000 tuotetta, jotka yhtiö ostaa Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ja Euroopasta. Muiden brändituotteita valikoimassa ei ole.

- Myynnin joulupainotusta tasoittaakseen Tiimari markkinoi jotakin teemaa kolmen viikon välein.

- Liikevaihto tammi–syyskuussa 43 miljoonaa euroa, ennustaa koko vuoden tuloksen olevan reilusti plussalla.

- Liikevaihdosta yli kolmannes tulee vuoden viimeisellä neljänneksellä.

- Työntekijöitä 560.

- Osti marraskuussa ruotsalaisen Gallerixin, jonka liikevaihto on noin 13 miljoonaa euroa vuodessa. Myymälöitä on 90.

- Tiimarin toimitusjohtaja on Kristina Illi, 56.

- Illi on syntyjään helsinkiläinen, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän harrastaa tennistä, golfia ja juoksemista.

- Illin uusperheessä on viisi aikuista lasta. Puoliso on ravintolayrittäjä Jukka Blomqvist.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    2. 2

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    3. 3

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    4. 4

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    5. 5

      Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    7. 7

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    8. 8

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    9. 9

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    10. 10

      KL: Anne Berner ei kertonut eduskunnalle sidonnaisuuksistaan kiinteistöbisnekseen ministerikautensa alussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    2. 2

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    3. 3

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    4. 4

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    5. 5

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    9. 9

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    10. 10

      Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    6. 6

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    10. 10

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    11. Näytä lisää