Laukussa leipää ja lounasta vaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Fazer myy irtokarkkinsa, ja aikoo leipoa uutta menestystä. Marraskuun alussa perheyhtiön johtoon nousee Karsten Slotte.


Leipä, Karsten Slotte sanoo. Siitä tämä yhtiö ei luovu. Leipä on ydin.

– Leipominen, Slotte toistaa, laajentaa hiukan. Perheyhtiön isän, sokerileipurin, katseen alla.

Yhtiön vanhimmat Slotte esitteli heti astuessaan huoneeseen, niin kuin kohteliasta on: Tässä on perustaja Karl ja hänen vaimonsa Berta. Tässä Sven, hän teollisti yhtiön, toi matkoiltaan monenlaisia koneita. Ja tässä Peter, joka teki yhtiöstä kansainvälisen.

Totisina pyhäpuvuissaan, viimeksi mainittu tehdastakissa. Viidennen kerroksen toimistossa konditorian yllä he ovat kuin paikalla, vaikka öljyväreissä neuvotteluhuoneen seinällä.

Ovathan he täällä, oikeastaan. Sillä Karl Fazer on perheyhtiö.

Mutta nyt perinteistä perheyhtiötä johtaa Karsten Slotte.

Fazer uusii aakkosensa. ABC, yhtiö on kuvaillut itseään: on Amica, Bakeries ja Candyking.

Nyt C saa mennä.

Lokakuussa yhtiö kertoi panevansa Candykingin myyntiin. Irtokarkit ovat liian irti muista yhtiön osista.

Ja jotta kauppa kasvaisi, pitäisi makeislaarit viedä Keski-Euroopan kauppoihin. Sinne ei Fazerilla ole asiaa: imu on pikemminkin Venäjän leipäkaupassa.

Venäläisiä irtokarkit eivät kiinnosta, sen yhtiö on kokeillut. Irtokarkit ovat ketjukauppojen tuote.

Sitä paitsi nyt irtokarkeilla menee hyvin. Jokin pääomasijoittaja voisi maksaa yhtiöstä aika paljon rahaa, Slotte kaavailee.

– Meidän pitää siis keksiä uusi hyvä C, hän myhähtää.
Yksi olisi jo omasta takaa: Cloetta Fazer, rettelöissä rypevä suomalais-ruotsalainen osakkuusyhtiö.

Muttei mennä siihen vielä.

Slotte kaataa kahvia. Valitsee kolmesta leivoksesta mieluisimman, vaalean perunaleivoksen.

Vaikka olisi rahaa, aina ei pidä ostaa. Olkoon se uuden konsernijohtajan oppi numero yksi.

– Pakkomiellettä yritysostoihin ei saa tulla. Siitä tulee vain huonoja kauppoja, Slotte sanoo.

– Yleensä sanon, että vaikeinta on toteuttaa onnistunut yrityskauppa.

Niin, juuri niin hän yleensä sanoo. Aloittaa virkkeensä suomenruotsalaisella, Ruotsissa pyöreäksi koulitulla johtajakielellä: Sanoisin että. Yleensä sanon, että. Sanotaan, että.

Mutta paljon yritysostoja Fazer on tehnyt. Se on ostanut leipomoita ja ravintoloita Itämeren maissa. Erityisen hyviä ostot ovat olleet Venäjällä, Slotte arvioi.

Kun Candyking muuttuu kauppasummaksi, voi Fazer laajentaa pakastetun leivän tuotantoaan, kehittää rukiista uusia tuotteita ja levittää kahviloitaan, ravintoloitaan ja leipomoitaan Venäjälle.

Vanhat mainokset huvittavat, muistuttavat.

Ne kertovat Fazerin pitkästä iästä. Ja miten yhtiö on kasvanut ja rakentanut tuotemerkkejään: konditoriasta suklaaseen, suklaasta leipään ja Suomesta ulkomaille.

Karl Fazer, ranskalais-venäläinen konditoria, mainosti perustaja kahvilaansa.

Kotimainen maito suklaati. Suositellaan erittäin: lapsille, matkailijoille, polkupyöräilijöille, metsästäjille, yhtiö houkutteli viime vuosisadan alussa.

Patukoista parhain, viisikymmentäluvun lakulallatus.

Kun taas saapuu hetki sininen. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, Katri Helenan äänellä.

Sinäkö se oot.

Sehän kuulosti hyvältä.

Sitten tällä vuosituhannella:

Dom tam gde hleb.

Oikeastaan Fazer on nyt isänsä jäljillä. Sukujuuret ovat Sveitsissä, mutta leipurinoppia Karl Fazer sai Venäjällä.

Yhtiö alkoi leipoa Venäjällä kymmenen vuotta sitten. Silloin se osti siivun pietarilaisesta Hlebnyi dom -leipomosta, samasta jonka mainoslause edellä on. Missä leipä, siellä koti.

Fazer on pannut Venäjän leipomoihin 130 miljoonaa euroa. Samalla se on noussut Pietarin leipäkaupan ykköseksi.

Se kävi äkkiä.

Vielä yhtiön sadan vuoden juhlakirjassa, vuonna 1991, kirjoittaja Jörn Donner pohdiskeli: On ehkä utopistista mutta ei aivan mahdotonta kuvitella, että Fazerin leipää vielä joskus voidaan tuottaa myös Leningradin ja Baltian tasavaltojen meitä lähellä olevalla alueella.

– Meillä on halu kasvaa, ennen kaikkea Venäjällä. Leipä on ydintoimintaa erityisesti leipomoiden Venäjän-valloituksen takia, Slotte sanoo.

– Venäjällä pitää olla pitkäjänteinen, ja siinä perheyritys on hyvä. Meillä on aikaa odottaa.

Olkoon se Slotten oppi numero kaksi. Maltti.

Pietari, Riika ja tällä viikolla Tukholma. Slotte käy joka viikko jossakin Fazerin toimipaikassa.

Keskiviikkona hän puhui tukholmalaisessa hotellissa parillesadalle Fazerin johtajalle tulevaisuudesta. Ensi viikolla matkavuorossa ovat Moskova, Tver ja uudelleen Pietari.

Niin Fazeria on aina johdettu: tekemisenä, teollisuutena, ei sijoitusyhtiönä.

Tekemisen arvostuksesta kertovat myös vanhat valokuvat. Ne esittelevät keksiuuneja, makeisraekattiloita ja paperien käärintäsaleja, puoli vuosisataa myöhemmin jälkiuunileipiä kiidättäviä hihnoja ja Fazerilassa paperisuikka päässä säntäileviä luokkaretkeläisiä.

Yhtiö on nyt kolmen erilaisen liiketoiminnan summa. Leipomotoiminta on jauhoja, vettä, suolaa ja hiivaa, 7 000 ihmisen työ ja autojen armada. Joka päivä kaikki uudelleen, tuotteen valmistus ja kulutus yhdessä vuorokaudessa. Amica myy palvelua ja Candyking makeiskaupan konseptia.

– Toimialoilla ei ole yhteistä strategiaa, yhteistä on aika vähän. Mutta kaikilla on oltava samat arvot, Slotte sanoo.

Juuri arvoja viemässä hän matkustaa.

– Paikalliset olot ovat erilaiset. On taito pitää tämä kaikki kasassa.

– Reissattua tulee. Onneksi ovat lyhyitä reissuja. Pääsen ajoissa kotiin, hän hörähtää.

Tarkka ajastani, Slotte on kuvaillut itseään useissa haastatteluissa. Sanoo varjelevansa viikonloppuja ja karttavansa kokkareita. Tulevansa töihin mieluummin aikaisin kuin viipyvän iltamyöhään.

Viime vuoden lopussa hän hämmästytti Ruotsissa, kun vastusti Swedish Matchin hallituspalkkioiden julmettuja korotuksia. Ja oli itse hallituksen jäsen.

Hän sanoo tykkäävänsä ihmisistä, ja valinneensa siksi uran kulutustavarayhtiössä.

– Näyttämisen haluni on kasvanut uskomattoman paljon. Työ on antanut itseluottamusta, näkemyksiä. Mikään muu suomalainen yhtiö ei anna enempää mahdollisuuksia menestyä päivittäistavara-alalla.

Fazeriin Slotte tuli kymmenen vuotta sitten, johtamaan makeistoimintaa. Kun Fazer ja Cloetta yhdistivät makeisensa, muutti hän Tukholmaan, yhteisyrityksen johtoon.

Sieltä hän palasi tämän vuoden tammikuussa, Fazer-konsernin varatoimitusjohtajaksi ja vahdinvaihtoa varten. Sanoi haluavansa asettua Helsinkiin.

Edeltäjä, Berndt Brunow, jatkaa työtä sekä Fazerin että Cloetta Fazerin hallituksissa.

Puhutaan siis seuraavaksi tästä jälkimmäisestä.

Hyvä ajatus kääntyi nopeasti huonoksi. Fazerien ja ruotsalaisten Svenfeltien sukujen yhteinen makeisyritys Cloetta Fazer aloitti vuonna 2000.

Hyvä ajatus oli, että yhtiöt liittoutuvat voimistuakseen rajojaan laskevan Euroopan markkinoilla. Hyvää on ollut myös taloudellinen tulos – ehkä niin hyvää, että omistajilla on varaa kärhämöidä.

Mutta Fazerin silloisen toimitusjohtajan Mats Janssonin ja Cloetta-johtajan Lennart Bohlinin tekemä sopimus oli surkea.

– En voi istua tässä, ja väittää että pelisäännöt oli hyvin tehty, Slotte toteaa.

– Pääneuvottelijat eivät ole yhtiön palveluksessa, emmekä voi tietää sopimuksen henkeä.

Jansson on nyt lentoyhtiö SAS:n pääjohtaja ja Bohlin eläkkeellä. Ja nykyjohtajat ja tuomarit saavat miettiä, mikä se henki oli.

Riita jatkuu. Fazer haluaisi koko Cloetta Fazerin, mutta Svenfeltit pitävät omistuksen kasvattamista sopimusrikkomuksena. Fazerin halu ei ole ihme: yhtiön johtajat toistelevat vahvojen tuotemerkkien olevan sen henkivakuutus.

Heikko vakuutus, kun sen omistaa toraisa, pörssiin listattu osakkuusyhtiö, jonka äänivallasta Fazerilla ja suvun yhtiöllä Cacavalla on yhteensä vajaat 45 prosenttia. Cloetta Fazerille kuuluvat brändit kuten Dumle, Geisha, Kismet, Marianne ja Pantteri.

Svenfeltien säätiö keskittyy omistamiseen. Fazer on teollinen yhtiö, valmistaja. Kenties tästä itää Cloetta Fazerin suuromistajia hiertävä ero.

Helsingissä, muotokuvissa Fazerin neuvotteluhuoneessa, on kolme sukupolvea. Neljäs on yhtiön hallituksessa: siis Anders Dreijer, Fredrik Fazer, Johan Linder ja Leif Hagelstam.

Fazerin perheomistajia on nyt noin 80. Osakkeita voi periä vain alenevassa polvessa.

Slottesta on tullut kahden suvun luottomies. Ruotsalaissäätiön johtaja on vakuuttanut uskovansa Slotten ”pitävän kiinni sopimuksista”.

Miltä se tuntuu?

– En oikein tiedä, Slotte vastaa hetken mietittyään.

– Juridisesti riita ei ratkea. On pakko pystyä neuvottelemaan. Pakko meidän on tämä ratkaista.

Onko riita taakka uudelle johtajalle?

– Sanoisin, ettei se saa olla taakka. Toki se on ajatuksissa.

– Mutta minun on helppo tulla töihin. Ajattelen, että työni on luoda asioille ja ihmisille edellytyksiä.

Oppi numero kolme.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    2. 2

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    3. 3

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    4. 4

      Bloomberg: Kone neuvottelee Thyssenkruppin hissien ostosta yhdessä sijoitusyhtiön kanssa

    5. 5

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    6. 6

      Kommentti: Piittaamattomuus omaishoidosta on käsittämätöntä politiikkaa

    7. 7

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    8. 8

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    9. 9

      Tjäreborgin omistajasta kisa? Norjalaislehti: Myös kiinalaisyhtiö kiinnostunut

    10. 10

      Finnwatch: Suomessa juotavaa teetä saatetaan poimia alle kahden euron päiväpalkalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    2. 2

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    3. 3

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    4. 4

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    5. 5

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    6. 6

      Korhoset maksoivat liki 12 000 euroa ”paskalain” vaatimista laitteista – urakoitsijaa ei tahtonut löytyä millään

    7. 7

      Jopa 10 000 työpaikkaa uhkaa kadota rakennus­alalta – ”Hyvätkin tyypit päästetään menemään”

    8. 8

      Helsinki maksaa jopa 14 000 euron palkkion, jos pitkäaikaistyötön saa oikeita töitä

    9. 9

      Ulkomaille muuttanut luopui perinnöstä, koska se olisi mennyt velkojille – pian iski katumus

    10. 10

      Kommentti: ”Tähtisijoittaja” syyllistää suosittuja rahastoja kuplariskistä, mutta kaikkia väitteitä ei kannata niellä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    4. 4

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    5. 5

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    6. 6

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    7. 7

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    10. 10

      Makia joutui taas uuden kopiointikohun silmään: logo kuin suoraan shampoopullosta? ”Lakimiehet ottavat yhteyttä”

    11. Näytä lisää