Eräänä työpäivänä pomo veti Petrin syrjään. Hänellä oli huonoja uutisia.
Matkailu- ja ravintola-alalla toimivalla yrityksellä meni heikosti. Edessä olisi lomautuksia.
Pomo ehdotti, että Petri olisi yksi lomautettavista. Hän tiesi, että Petrillä oli useita vuokra-asuntoja, joten tyhjän päälle mies ei jäisi. Petri suostui.
Tapahtuneesta on kulunut nyt vajaat kymmenen vuotta. Petri ei koskaan palannut palkkatöihin satunnaisia keikkoja lukuun ottamatta.
”Nollatuntisopimus on kaiken ydin tässä.
Kun tapaamme, Petri, 46, on juuri tullut työvuorosta. Hänellä on nollatuntisopimus matkailualalla.
Petri tekee työvuoroja satunnaisesti – silloin, kun huvittaa. Hän itse halusi nollatuntisopimuksen, sillä hänellä on muutakin tekemistä. Tällä hetkellä hän esimerkiksi rakentaa kesämökkiä.
Vuodesta 2019 tähän päivään Petrin vuokra-asuntojen liikevaihto ja niistä vähennetyt kulut ovat olleet noin 160 000 euroa.
– En tietenkään ole niin hölmö, että maksaisin tuosta summasta pääomatuloveroa. Tuosta tehdään sitten maksimimäärä vähennyksiä, Petri kertoo.
Samaan aikaan hän on saanut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yli 25 000 euroa.
Työttömyyskorvausta Petri on saanut viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana lähes joka kuukausi satoja, välillä jopa tuhansia euroja. Erityisesti korona-aikana hänen tulonsa nousivat, sillä työttömyysturvaan tehtiin tuolloin muutoksia.
Käytännössä lomautus avasi hänelle maailman, josta hän ei ennen tiennyt mitään.
– Saat rahat ihan helposti tilille, eikä tarvitse tehdä mitään.
Petri tekee töitä sen verran kuin huvittaa. Kohta hän ei todennäköisesti tee töitä lainkaan, sillä hän on lähdössä pitkälle lomamatkalle.
Miten tällainen keplottelu on mahdollista?
Petri näyttää puhelimensa ruudulta TE-palveluiden yhteydenottopyyntöjä. Niitä on kuluneen vuoden aikana tullut kaksi.
Hän tietää, miten asiat Te-toimiston kanssa hoidetaan. Koska Petrillä on nollatuntisopimus, työttömyyskorvauksen jatkoksi riittää, että hän kysyy työnantajaltaan lisää töitä.
– Silloin työnhakuvelvoite täyttyy.
– Ne, jotka minulle Te-toimistosta soittavat, ovat selkeästi nuoria ihmisiä, jotka on palkattu tehtävään vain täyttääkseen valtiovallalta saadun määräyksen. Työttömiin pitää olla yhteydessä.
”Se tässä onkin hauskinta. Voit silti nostaa työttömyyskorvausta, vaikka sinulla olisi isot pääomatulot.
Petrin mukaan matkailu- ja ravintola-alalla on yleisesti tiedossa, miten työttömyyskorvausten kanssa kannattaa toimia. Hän väittää, että kollegoiden kanssa suorastaan sovitaan, ketkä ottavat milläkin viikolla työvuoroja, jotta 18 tunnin työssäoloehto täyttyy ja työntekijä on palkkatulon lisäksi oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.
Hallitus on esittänyt, että jatkossa työssäoloehdon kertyminen perustuisi työtuntien sijaan palkan määrään. Petri arvelee, että se tulee vaikuttamaan jonkin verran hänen saamaansa työmarkkinatukeen.
– Nollatuntisopimus on kaiken ydin tässä. Minun ei enää kannata ottaa vakituista työtä, mistä saisin palkkaa vähemmän kuin 100 000 euroa vuodessa.
Vakituista työtä Petri ei edes haluaisi.
– Se olisi omasta vapaa-ajasta pois.
Kun Petri ensi kertaa ymmärsi, miten helposti ”ilmaista rahaa” voi saada, hän hämmästyi.
– Ajattelin silloin ja edelleen nyt, että ei tämä näin voi mennä. Systeemi on älytön. Pienillä järjestelyillä voit tehdä tällaisia asioita.
Petrin työttömyyskorvauksen määrä on laskettu ansiotuloista, jotka olivat noin 3 300 euroa kuukaudessa. Hänen pääomatulonsa eivät vaikuta päivärahan maksuun mitenkään.
– Se tässä onkin hauskinta. Voit silti nostaa työttömyyskorvausta, vaikka sinulla olisi isot pääomatulot.
”Eihän tämä ole yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla, jos ihmiset pystyvät kikkailemaan tällä tavalla kuin minä olen tehnyt reilut yhdeksän vuotta.
Petrin ei varsinaisesti tarvitsisi nostaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa perustoimeentulonsa turvaamiseksi. Hän ei kuitenkaan aio lopettaa sen nostamista. Pääomatulot eivät kerrytä eläkettä, mutta ansiosidonnainen työttömyyskorvaus kerryttää.
Hän tietää itsekin, ettei moni katso tällaista tukikikkailua hyvällä. Tukien tarkoitus on lähtökohtaisesti auttaa heitä, joilla ei ole mitään muuta.
– Tämä koko asia on aika iso ongelma. Pystyn nyt tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla.
Tällaisia asioita Petrin elämässä ovat esimerkiksi kesämökin rakentaminen ja lomamatkat.
Petri siis pitää itsekin toimintaansa ongelmallisena, mutta ei hän aio sitä lopettaa. Hän tuumii, että järjestelmän pitäisi muuttua.
– Kyllä minun kaltaisiltani ihmisiltä pitäisi ottaa kaikki tällaiset pois. Eihän tämä ole yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla, jos ihmiset pystyvät kikkailemaan tällä tavalla kuin minä olen tehnyt reilut yhdeksän vuotta.
Työttömyyskorvauksen saaminen ei Petrin mukaan ole tehnyt hänestä laiskempaa kuin ennen. Päinvastoin. Hän sanoo tekevänsä paljon töitä omien bisneksiensä parissa.
Ylimääräisillä rahoilla hän kertoo ostaneensa muun muassa metsää ja lahjoittaneensa pienen määrän hyväntekeväisyyteen. Lisäksi hän on ostanut aurinkopaneeleja vuokralaistensa käyttöön.
– On totta kai tullut vähän humputeltuakin, mutta kukapa ei olisi samoin tehnyt.
Hän on myös osallistunut vapaaehtoisena puolustusvoimien harjoituksiin.
– Haluan kantaa vastuun näistä asioista.
Petrin nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi. Ilta-Sanomat on nähnyt dokumentit, jotka tukevat Petrin kertomusta.
Onko Petrin toiminta sallittua?
Uudenmaan Te-toimiston palvelupäällikkö Emmi Lahti ei suostu vastaamaan kysymykseen suoraan. Hän sanoo, ettei ota kantaa yksittäistapauksiin ja kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Lahti kertoo, että asuntojen vuokraaminen voidaan katsoa yritystoiminnaksi, vaikka y-tunnusta ei ole. Näin voidaan tulkita esimerkiksi silloin, jos kyse on asuntojen vuokraamisesta lyhytaikaisesti ja ne ovat esillä verkkosivustoilla esimerkiksi Airbnb:ssa.
Jos asuntoja vuokraa pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, toimintaa ei yleensä pidetä työttömyysturvalain tarkoittamana yritystoimintana.
Te-toimisto arvioi yritystoimintaa sen perusteella, miten paljon se työllistää työnhakijaa. Pääomatuloja Te-toimistolle ei tarvitse ilmoittaa.
Artikkelia päivitetty 13.11. kello 9.35. Täsmennetty, että Petri saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.