Asuminen kallistuu. Isännöintiliitto on arvioinut, että monissa taloyhtiöissä hoitovastikkeiden korotuspaineet ovat tänä vuonna 10–20 prosentin luokkaa.
Useat Taloussanomien lukijat kertovat paljon tätä suuremmista korotuksista. 47-vuotias espoolaisnainen kirjoittaa vastikkeensa nousseen 200 euroa eli yli 30 prosenttia, mitä hän pitää käsittämättömänä.
– Alue, jolla asumme, on lähiö, jossa ei ole hyvin toimeentulevia ihmisiä. En ymmärrä, miten kaikilla rahat riittävät, hän jatkaa.
Lue lisää: Taloyhtiöiden vastikkeissa kova korotuspaine – näin uhkakuvat näyttävät toteutuvan
Lue lisää: Isännöintiyhtiö: Taloyhtiöiden hoitovastikkeissa jopa 20 prosentin korotustarve
Myös 80-vuotias helsinkiläisnainen kertoo 30 prosentin korotuksesta. Sen lisäksi, että hänen taloyhtiössään nostettiin jo viime vuonna hoitovastiketta 15 prosenttia.
Jyväskyläläisen 26-vuotiaan miehen asumiskustannusten nousu on samaa luokkaa. Hän kertoo, että heillä hoitovastike suurenee 3,6 eurosta neliöltä 4,8 euroon neliöltä. Viime vuonna osakkailta perittiin kahden kuukauden ylimääräiset hoitovastikkeet.
– Taloyhtiöllämme menee varmaan aika huonosti, mies pohtii.
Useassa muussakin taloyhtiössä on keväällä päätetyn vastikekorotuksen lisäksi jo peritty yksi tai useampi ylimääräinen vastike nousseiden kiinteistönhoitokulujen kattamiseksi.
Näin on tehty helsinkiläisessä taloyhtiössä, jossa 61-vuotias nainen asuu. Kevään yhtiökokouksen jälkeen hän maksaa lisäksi kaksiostaan yli kolmanneksen aiempaa enemmän eli 670 euroa entisen 500 euron sijaan.
Suunnilleen samanikäisen nurmijärveläisnaisen talossa aiemmat korotukset ovat olleet 15–20 euron luokkaa, mutta nyt vastike nousi 140 euroa.
– Ihan puskista tuli noin valtava korotus. Taloyhtiön tilan piti olla hyvä ja vakaa ja nyt vaikuttaa ihan muulta, hän jatkaa.
Nainen kertoo, että vielä viime vuoden lopulla ylimääräisessä yhtiökokouksessa sanottiin, että taloustilanne on erinomainen ja puskurit hyvät.
– Käsittämätön muutos. Lisäksi yhtiökokouksessa pitäisi antaa lupa 1–3 kuukauden ylimääräisten vastikkeiden perimiselle. Koko hommassa ei tunnu olevan mitään järkeä, hän jatkaa.
65-vuotias lahtelaismies puolestaan kertoo, että heidän talossaan vastike nousi jo viime vuonna seitsemän prosenttia ja kevään yhtiökokouksessa sitä korotettiin 14 prosenttia.
Eniten taloyhtiöillä menee rahaa lämmitykseen. Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen sanoi Taloussanomille tällä viikolla, että sen hinnassa voi näkyä kaukolämmön kallistuminen.
– Muita tekijöitä ovat korjausten hinnat, erilaiset huoltokulut, hallintokulut, vesikulut, sähkö sekä jätehuollon ja siivouksen hinta, hän listasi.
Taloyhtiöt ovat keskenään erilaisia ja niitä hoidetaan eri tavoin. Osalla on puskurivaroja, osalla ei. Kustannusten raju nousu on myös jo voinut syödä säästöt.
Korotuspainetta lisää sekin, jos taloyhtiöissä ei ole vuosiin nostettu vastikkeita.
Noin 120 vastaajasta suurin osa kertoo vastikkeen korotuksen aiheuttavan taloudellisia vaikeuksia. Pari lukijaa kirjoittaa, että rahat eivät riitä ja vastikkeita jää rästiin.
Isännöintiliiton tekemästä putkiremonttibarometrista ilmenee, että vastikerästit ovat yleistyneet. Selvästi yli puolet vastanneista alan ammattilaisista ilmoittaa niiden määrän kasvaneen vuodessa hallinnoimissaan taloyhtiöissä.
Taloyhtiöt, joilla on velkaa, perivät myös rahoitusvastiketta. Korkojen nousun vuoksi taloyhtiölainan kulut ovat nousseet, minkä vuoksi myös rahoitusvastikkeet ovat harpanneet osakkailla, jotka eivät ole maksaneet osuuttaan pois yhteisestä velasta.
Turussa asuva 56-vuotias mies laskee, että hänellä rahoitus- ja hoitovastikkeen korotus nostaa asumismenoja yhteensä 30 prosenttia.
