Suomalaisten eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna nousussa.
Keskimääräinen eläke oli 1 845 euroa kuukaudessa. Eläketurvakeskuksen mukaan summa kipusi ensi kertaa yli 1 800 euron.
Eläkkeet ovat olleet jo pidempään kasvussa. Vuonna 2019 suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi yli 1 700 euron.
Mediaanieläke eli kaikkien eläkkeiden keskimmäinen luku oli viime vuonna 1 614 euroa. Mediaanilla tarkoitetaan suuruusjärjestyksessä keskimmäistä lukua.
Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin viime vuonna Uudellamaalla ja pienimmät Etelä-Pohjanmaalla. Uudellamaalla keskieläke oli 2 177 euroa ja Etelä-Pohjanmaalla 1607 euroa kuukaudessa.
Kuntien eläkekärjessä oli Kauniainen 3 311 euron keskieläkkeellä. Varakas Kauniainen on ollut jo pitkään tässä suhteessa ykkösenä.
Suomen pienin keskieläke oli puolestaan eteläpohjalaisessa Soinin kunnassa, missä se oli 1 366 euroa kuukaudessa.
Lähes 70 prosentilla suomalaisista kokonaiseläke oli viime vuonna alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö oli naisia.
Vain kolmasosalla suomalaisista oli yli 2 000 euron eläke. Yli 3 000 euroa kuussa sai 10 prosenttia eläkkeensaajista.
Yli 5 000 euron eläkkeitä sai vain pieni osa eli vain 3,3 prosenttia suomalaisista. Heistä selvästi suurempi osuus oli miehiä.
Naisilla keskieläke oli viidenneksen pienempi kuin miehillä. Naisten keskieläke oli viime vuonna 1 658 euroa ja miesten keskieläke 2 070 euroa kuukaudessa.
ETK:n tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heinon mukaan sukupuolten välinen ero on kaventunut, mutta hitaasti.
– Kymmenessä vuodessa ero on kaventunut kaksi prosenttiyksikköä, Palotie-Heino sanoo.
ETK:n mukaan sukupuolten välinen eläke-ero heijastaa tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa. Suurimmat eläke-erot miesten ja naisten välillä olivat Uudenmaan kunnissa.
Suomessa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia maksettiin viime vuonna yhteensä noin 35 miljardia euroa.
Viime vuosina pientä kansaneläkettä saavien määrä on kutistunut ja parempaa työeläkettä saavien määrä on kasvanut. Pelkkää kansaneläkettä saa vain muutama prosentti eläkkeensaajista.
Työeläkettä sai yhteensä noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Jos työeläke jää pieneksi, voi sen lisäksi saada kansaneläkettä, jonka määrä on sitä suurempi, mitä pienempää työeläkettä saa.
Maksettavan työeläkkeen määrää korotetaan indeksillä. Siihen vaikuttavat sekä kuluttajahintaindeksi että palkat. Kuluvan vuoden alussa työeläkeindeksi nousi hintojen nousun johdosta noin 6,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Korotus oli suurin yli 30 vuoteen.
Suomalaiset jäivät viime vuonna eläkkeelle keskimäärin 62,2-vuotiaina. Eläköitymisikä aleni parilla kuukaudella edellisestä vuodesta.
Viime vuonna 25-vuotiaiden miesten odotettiin siirtyvän eläkkeelle 62,6-vuotiaina ja naisten 61,9-vuotiaina.
Eläketurvakeskuksen mukaan naisilla on etenkin työuransa alussa miehiä suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä laskee heillä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää enemmän kuin miehillä.
Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteiseen tilastoon.
