Taloussanomat kertoi viime torstaina "Pekasta”, jolta Kela saattaa periä lähes 26 000 euron tuet. Te-toimisto totesi helmikuussa, että hänelle on maksettu liikaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea yli kaksi vuotta.
Käytännössä kysymys on siitä, että Pekka ei olisi saanut jatkaa yhdistyksessä vapaaehtoisena palkkatukikauden jälkeen.
Pekka kertoi itse artikkelissa, että Te-toimiston päätös vei häneltä Kelan maksaman työmarkkinatuen lisäksi perustoimeentulotuen ja asumistuen.
Kansaneläkelaitoksen asiantuntija ei ota tarkemmin kantaa Pekan tapaukseen, mutta pitää tilannetta epätodennäköisenä.
– En ole tällaisesta ennen kuullut, yleisestä asumistuesta vastaava juristi Rita Lääkkölä toteaa.
Vastaavissa tilanteissa yleistä asumistukea voi saada, vaikka samaan aikaan muita tukia perittäisiin takaisin. Toimeentulo- ja asumistuissa sovelletaan omaa lainsäädäntöä.
– Jos työttömyysetuutta kuitattaisiin asumistuesta, se vaatisi asiakkaan suostumuksen.
Asumistuen hylkäykset liittyvät yleensä liian suuriin tuloihin tai puuttuvaan vuosiselvitykseen. Kelan verkkosivuilla on asumistukilaskuri, mutta moni pettyy sen tuloksiin.
– Laskuri antaa vain arvion, joten päätös voi olla toisenlainen.
Helsingissä yksin asuvan ja lapsettoman henkilön maksimituki on 465,60 euroa kuukaudessa.
Alle 801 euron tulot eivät vaikuta yksinasujan asumistuen määrään. Työmarkkinatukea voi saada soviteltuna osa-aikatyön ohessa, mikä voi nostaa tulot yli rajan. Jos työmarkkinatuki on ainoa tulonlähde, se ei vaikuta tuen tasoon.
”Säästöt käytettävä ensin”
Myös perustoimeentulotukea voi saada.
Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus, mutta vähäisetkin säästöt on käytettävä ensin.
– Tilillä olevat säästöt on käytettävä ensin, Lääkkölä kiteyttää.
Toimeentulotuessa otetaan huomioon todelliset tulot ja varat.
– Tuloksi lasketaan myös osuus, joka tukien takaisinperinnän kuittauksen jälkeen jää maksuun.
Esimerkiksi omaa vakinaista asuntoa ei tarvitse myydä. Sijoitusasunto on realisoitava, jos tukea mielii.
Perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin omaisuuden myyntituotoista.
Yksin asuvan ja lapsettoman henkilön perustoimeentulotuen perusosa on 555,11 euroa kuukaudessa.
Perusosa on kiinteä summa, joka on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja vaatteisiin. Sen lisäksi toimeentulotukea voi saada esimerkiksi asumismenoihin ja julkisen terveydenhuollon menoihin.
Lue lisää: Kela uhkaa periä Pekalta lähes 26 000 euroa – syynä se, että tämä jakoi vapaaehtoisena ruokaa
Artikkelia muokattu 28.3. kello 17.49: Poistettu otsikosta väite, ettei Pekka voisi saada asumistukea. Täsmennetty, että Pekka itse kertoi, että päätös vei häneltä työmarkkinatuen lisäksi perustoimeentulotuen ja asumistuen. Asiantuntijan mukaan vastaavissa tilanteissa asumistukea voi saada, vaikka samaan aikaan muita tukia perittäisiin takaisin. Myös perustoimeentulotukea voi saada, mutta säästöt on käytettävä ensin.
Artikkelia on täsmennetty 30.3. kello 10.10: Jutussa sanottiin alun perin, että työmarkkinatuki ei vaikuta yksinasujan asumistuen tasoon. Jos tuloina on ainoastaan työmarkkinatuki, se ei vaikuta tasoon, mutta jos tulot ylittävät 801 euroa, sillä on vaikutusta. Työmarkkinatukea voi saada soviteltuna osa-aikatyön ohessa, jolloin tulot voivat mennä rajan yli.
555,11 euroa on perustoimeentulotuen perusosa eikä perustoimeentulotuki, kuten jutussa aiemmin väitettiin.
