Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin viime vuonna Suomessa yhteensä noin 2,13 miljardia euroa, kertoo Ruokavirasto. Edellisvuoden tasoa olevasta summasta vajaa puolet oli EU-rahoitusta.
Valtaosa rahoituksesta, 1,9 miljardia euroa, on viljelijätukia. Viljelijöiden lisäksi tuettiin muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, maksettiin neuvontakorvausta ja tuottajaorganisaatiotukea, rahoitettiin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä tuettiin maidon ja hedelmien jakelua kouluissa ja päiväkodeissa.
Suurin tuensaaja oli viime vuonna edellisvuoden tapaan Luonnonvarakeskus eli Luke. Se sai yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa. Tästä 2,3 miljoonaa euroa oli hanketukea ja liki 785 000 euroa viljelijätukea.
Eniten viljelijätukea sai vihtiläinen luomuviljelijä Niko Ahlqvist, joka on ollut viljelijätuissa kärkipaikoilla ennenkin. Viljanviljelijä Ahlqvist sai viljelijätukea yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Hän tiettävästi viljelee Suomen suurinta pinta-alaa.
Listalta löytyy myös pörssiyhtiö Koneen suurin omistaja Antti Herlin, joka sai viime vuonna noin 533 000 euroa viljelijätukea Kirkkonummella sijaitsevalle tilalleen. Ihan suurimpiin tuensaajiin Herlin ei kuulu, mutta 40 suurimman joukkoon kuitenkin.
Miljonääri Björn Walhroosin poika Thomas Wahlroos sai puolestaan 224 000 euron tuet. Björn Wahlroos lahjoitti nykyisin Saloon kuuluvassa Halikossa sijaitsevan Joensuun kartanon pojalleen vuonna 2014.
Kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta yli puolet suuntautuu maatalouden ja maaseudun kehittämiseen.Tuensaajia oli viime vuonna yhteensä 56 418 ja näistä noin 88 prosenttia on maatiloja.
Yli kolmannes viljelijätuista maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.
Tuensaajia oli vuonna 2022 yhteensä 54 491. Tuensaajista noin 88 prosenttia on maatiloja. Tukea saaneiden maatilojen määrä on Ruokaviraston mukaan vähentynyt lähes 4 prosenttia vuodesta 2021.
Viime vuonna Ruokavirasto maksoi maatiloille noin 160 miljoonan euron lisätuen osana runsaan 300 miljoonan euron suuruista maatalouden huoltovarmuuspakettia. Paketin muut osat koostuivat verohallinnon kautta kohdennetusta lisätuesta maatiloille ja pidemmän aikavälin huoltovarmuustoimien rahoituksesta. Tuella haluttiin varmistaa kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus tilanteessa, jossa lannoitteiden, energian ja rehujen hinnat nousivat historiallisen rajusti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Lue lisää: Tässä ovat suurimmat maataloustuet ja niiden saajat – isoin potti 2,8 miljoonaa euroa
