Sähkön pörssihinta on lasketellut viime ajat alamäkeä. Samalla ovat halventuneet myös määräaikaiset sähkösopimukset.
Tällä viikolla pörssisähkön spot-hinta on laskenut parhaimmillaan vain muutaman sentin lukemiin kilowattitunnilta.
Energiaviraston ylläpitämän vertailusivuston sahkonhinta.fi mukaan halvin määräaikainen sähkösopimus oli torstaina Keravan Energialla. Yhtiö tarjoaa kuuden kuukauden sopimusta, jossa sähköenergian hinta on hieman alle yhdeksän senttiä kilowattitunnilta.
Energiayhtiö GNP Energy tarjoaa puolestaan kaksivuotista sopimusta hieman kalliimmalla eli 9,5 sentin kilowattituntihinnalla ja esimerkiksi Helen saman mittaista Fiksu-sopimusta 9,9 sentillä.
Hintavertailun halvin toistaiseksi voimassa oleva sopimus ei jää näistä kauaksi. Pohjois-Karjalan Sähkö tarjoaa tällaista sopimusta kymmenen sentin energiamaksulla.
Hinnat ovat kerrostaloasuntoon, jossa on kaukolämpö ja jonka vuosikulutus jää 2500 kilowattituntiin. Kyseessä on maksu sähköenergiasta eikä mukaan ole laskettu kiinteää kuukausimaksua tai sähkön siirtohintaa.
Sähkön kuluttajahintaan vaikuttaa osaltaan määräaikainen arvonlisäveron alennus, joka on voimassa joulukuusta huhtikuuhun.
Hinnat ovat laskeneet hieman kuukauden takaisesta. Tällöin määräaikaisen, kiinteähintaisen sähkösopimuksen sai halvimmillaan 11,19 sentillä kilowattitunnilta, ilmeni Taloussanomien selvityksestä.
Vuoden alussa halvimmat määräaikaiset sähkösopimukset liikkuivat noin 22 sentissä kilowattitunnilta.
Sähkön kuluttajahintaan vaikuttaa osaltaan määräaikainen arvonlisäveron alennus, joka on voimassa joulukuusta huhtikuuhun. Sen aikana sähköenergiasta perittävä arvonlisävero on kymmenen prosenttia normaalin 24 prosentin sijaan
Alla olevasta kuvasta näet pörssisähkön hinnan nyt ja lähitunteina.
Määräaikaisissa sopimuksissa kuluttaja ei voi vaihtaa sopimusta ja kiinteä hinta on voimassa koko sopimusajan. Käytännössä määräaikaisten sopimusten hinta seuraa sähkön futuurimarkkinaa. Sähkön futuurihinnat ovat hintoja, joilla sähkön tukkumarkkinoilla sovitaan kaupat etukäteen.
Viime syksynä monet energiayhtiöt lopettivat määräaikaisten sopimusten myymisen kokonaan, koska futuurien hinnat olivat jyrkässä nousussa ja koko sähkömarkkina näytti epävakaalta.
Nyt pohjoismaisilla futuurimarkkinoilla on käyty kauppaa huhti-kesäkuun sähkötoimituksille hieman yli viiden sentin ja heinä-syyskuun toimituksille hieman alle viiden sentin kilowattituntihintaan. Tarkastelun lähtökohtana ovat Nasdaq OMX:n arvonlisäverottomat hinnat.
Kyse on pohjoismaisesta systeemihintafutuurista, jonka päälle tulee Suomessa vielä aluehintaerofutuuri eli Suomen sähkönhinnan ero systeemihintaan.
Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa ei vielä uskaltaisi sanoa, että sähkökriisi olisi tällä erää taputeltu, mutta toteaa usean eri tekijän viittaavan nyt maltillisemman hinnoittelun suuntaan.
– Tarjontatilanne on parantunut. Tässä vaikuttaa se, että Olkiluoto 3 on nyt käynnissä eikä ole erityisiä syitä odottaa, että sieltä tulisi ikäviä yllätyksiä, vaikka niitä voi aina tulla.
”Tarjontatilanne on parantunut. Tässä vaikuttaa se, että Olkiluoto 3 on nyt käynnissä eikä ole erityisiä syitä odottaa, että sieltä tulisi ikäviä yllätyksiä, vaikka niitä voi aina tulla.
Olkiluoto 3 -voimala kuvattuna syyskuussa 2022.
Olkiluoto 3 pääsi jatkamaan korjausten jälkeen koekäyttöä maaliskuun puolivälissä. Säännöllinen sähköntuotanto alkaa viimeisten kokeiden jälkeen huhtikuussa, jolloin reaktorit tuottavat TVO:n mukaan noin 30 prosenttia Suomen sähköstä.
Myös tuulivoiman tarjonta on viime aikoina lisääntynyt ja Euroopassa maakaasun hinta on laskenut selvästi. Siellä kaasua käytetään edelleen paljon sähkön tuotannossa. Pohjoismaissa sähköä tuotetaan puolestaan paljon vesivoimalla.
– Maakaasun varastotilanne on parantunut eikä kulunut talvi ei ole kuluttanut myöskään pohjoismaisia vesivarastoja. Talvi on ollut suhteellisen lauha, Salomaa painottaa.
Myös kuluttajien omaksumat sähkön säästötoimet ovat Salomaan mukaan vaikuttaneet suotuisasti.
Jatkossa riskejä ovat lähinnä tuotantolaitosten yllättävät vikaantumiset sekä Ukrainan sodan käänteet. Suora sähkön tarjontasokki ei Salomaan mukaan ole kuitenkaan enää todennäköinen.
