Saako sairauslomalla käydä kaupassa tai nauttia ravintolaillallisen ystäväporukan kanssa? On yleinen harhaluulo, ettei sairauslomalla saisi tehdä mitään.
STTK:n juristin Katariina Sahlbergin mukaan sairausloma ei tarkoita ulkonaliikkumiskieltoa. Mitä sen aikana saa tehdä, vaihtelee aina tapaus- ja sairauskohtaisesti. Selkeää rajaa ei ole.
Jos on sairauslomalla esimerkiksi työuupumuksen tai mielenterveysongelmien takia, voi olla hyväksi lähteä liikkeelle, ulkoilemaan tai tapaamaan ystäviään.
Monesti mielenterveyden ongelmista kärsiviä kannustetaan tekemään asioita, jotka tuottavat tai ovat aiemmin tuottaneet iloa.
– Eri sairauksien hoito vaihtelee huomattavasti toisistaan, ja näin ollen ystävien kanssa vietetty ravintolailta voi olla jopa osa sairaudesta paranemista, Sahlberg kertoo sähköpostitse.
Sairauslomien tekemiset nousivat esille viime viikolla, kun Taloussanomat uutisoi tapauksesta, jossa työnantaja oli epäillyt työntekijäänsä muun muassa sairauslomien väärinkäytöstä ja irtisanoi tämän. Oikeus määräsi työnantajan maksamaan isot korvaukset entiselle työntekijälleen perusteettomasta irtisanomisesta.
STTK:n juristi Katariina Sahlberg muistuttaa, ettei sairausloman aikana tarvitse tehdä töitä eikä seurata työasioita.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkärin Auli Rytivaaran mukaan sairauslomalla voi vapaasti tehdä asioita, jotka ovat hyväksi terveydentilalle. Paraneminen ja kuntoutuminen ei saa estyä, eikä toiminnasta saa tulla aiempaa huonokuntoisemmaksi.
– Monet sairaudet ovat nykyisin aktiivisemmin hoidettavia. Esimerkiksi selkäkipuinen määrättiin aiemmin lepoon, mutta tällä hetkellä katsotaan, että liike on lääke, hän sanoo.
Työntekijä ei saa kuitenkaan toiminnallaan vaarantaa parantumistaan. Tarttuvia tauteja ei tietenkään sovi mennä levittämään ihmisten keskuuteen. Kuumeisena ei siis saa urheilla tai lähteä baarikierrokselle, vaan silloin on pysyttävä kotona lepäämässä.
EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaran mukaan sairausloman kesto on aina asiantuntijan arvio toipumiseen ja tervehtymiseen tarvittavasta ajasta.
Rytivaara toteaa, että jos työntekijä on päivällä ollut työkyvytön, hän tuskin paranee samaksi illaksi.
Mutta voiko työnantaja valvoa tai seurata sitä jotenkin? Sahlbergin mukaan työntekijän toimien seuraaminen ei todennäköisesti ole mahdollista työelämää sääntelevien tietosuojasäännösten vuoksi.
– Arvio on aina tapauskohtaista. Tämän kaltainen valvonta vaikuttaisi kuitenkin erittäin ongelmalliselta työntekijän yksityisyyden suojan näkökulmasta, hän kirjoittaa.
Työntekijä ei myöskään ole velvollinen selvittämään tekemisiään työpaikalla.
– Työpaikoilla kannattaa käyttää maalaisjärkeä ja sensitiivisyyttä. Etenkin jos kyse on toisen käden tiedoista.
Työntekijän on esitettävä lääkärintodistus tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kirjoittama todistus työkyvyttömyydestä työnantajan sitä vaatiessa. Kaikki muu parantumisohjeiden seuranta menee lähtökohtaisesti työntekijän yksityisyyden suojan piiriin.
Sairauslomaa voidaan kuitenkin myös väärinkäyttää. Väärinkäyttöä on harhauttaa lääkäriä tai terveydenhuollon työntekijää antamaan sairauslomaa esittämällä virheellisiä tietoja terveydentilastaan.
– Nämäkin tapaukset joudutaan arvioimaan aina tapauskohtaisesti, Sahlberg kirjoittaa.
Työntekijällä̈ on kuitenkin oikeus luottaa lääkärin arvioon sairausloman pituudesta. Omaa oloaan ei siis ole velvollisuutta arvioida uudelleen, vaikka se kohenisikin sairausloman aikana. Jos toipuminen edistyy ennakoitua nopeammin, työntekijä voi sopia työnantajan kanssa töihin palaamisesta aiemmin. Se on vapaaehtoista.
Työsopimuslain mukaan työkyvyttömänä olevalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hänen työskentelynsä on estynyt sairauden tai tapaturman vuoksi. Lain mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä, ja sitä seuraaviin yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä.
Työehtosopimuksissa sairausajan palkan maksukausi on kuitenkin usein voitu määritellä pidemmäksi kuin laissa.
