Euroopan keskuspankki EKP nosti ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksikköä korkokokouksessaan torstaina.
Koronnosto oli odotettu, sillä kaikki 48 uutistoimisto Bloombergin haastattelemaa ekonomistia povasivat juuri puolen prosenttiyksikön koronnostoa.
Koronnoston jälkeen EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on 3,50 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 3,75 prosenttia ja talletuskorko 3,00 prosenttia.
EKP teki korkopäätöksensä poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Keskuspankkien huolenaiheena on kiivaana laukkaava inflaatio, mutta aivan viime päivinä markkinoita on alkanut heiluttaa orastava pankkikriisi.
Rahapolitiikan kiristäminen on perusteltua inflaation suitsimiseksi, mutta siitä seuraava talouden hidastuminen voisi tuottaa vaikeuksia euroalueen pankeille.
Torstaisessa korkopäätöksessään EKP ei antanut ohjeistusta seuraavan, toukokuussa pidettävän korkokokouksensa suunnasta. Tavallisesti EKP on ennakoinut tulevaa kokousta haluten näin vähentää markkinoiden epävarmuutta ja rahapoliittisten päätöstensä yllätyksellisyyttä.
Lausunnossaan EKP korostaa rahapolitiikan olevan sidoksissa taloudesta kulloinkin saataviin tietoihin, mikä korostuu nyt epävarmuuden kasvettua markkinoilla.
Korkopäätöksensä yhteydessä julkistamansa ennusteen mukaan EKP povaa inflaation nyt hidastuvan tänä vuonna aiemmin arvioimaansa enemmän. Tuoreen ennusteen mukaan inflaatio jäisi tänä vuonna 5,3 prosenttiin, kun aiempi ennuste oli 6,3 prosenttia. Euroalueen talous kasvaisi 1,0 prosenttia aiemmin povatun 0,5 prosentin sijaan.
Viime vuoden heinäkuussa EKP nosti korkojaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 seuraten Yhdysvaltain keskuspankkia. Tämän jälkeen rahapolitiikkaa on kiristetty rivakkaa tahtia.
Nyt mielenkiinto kohdistuu EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden tiedotustilaisuuteen, joka alkaa kello 15.45 Suomen aikaa. Markkinoilla odotellaan Lagarden kommentteja erityisesti inflaationäkymistä ja viime päivien kriisien jälkeen myös pankkisektorin tilasta sekä rahapolitiikan suunnasta näiden valossa.
