– Tässä on kyllä käynnissä maailmanhistorian toiseksi suurin väärinymmärrys, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok), joka äänesti kohua herättäneen rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin puolesta.
Parlamentin kanta direktiivistä hyväksyttiin tiistaina äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää. Parlamentin kannan mukaan uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen. Uusia julkisia rakennuksia määräys koskisi jo pari vuotta aiemmin.
Lue lisää: EU-parlamentti hyväksyi selvin äänin – yli miljoona asuntoa Suomessa saattaa joutua pakkoremonttiin
Suomessa muun muassa Kiinteistöliitto, Rakli ja Omakotiliitto ovat olleet huolestuneista ehdotuksen kohdasta, joka edellyttää mahdollisesti suurien energiaremonttien tekemistä nykyisiin asuinrakennuksiin. Asuinrakennusten olisi parlamentin ehdotuksen mukaan saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä.
Esimerkiksi Euroopan unionin neuvosto on ehdottanut vaatimattomampaa tavoitetta, jonka mukaan D olisi kunkin valtion rakennusten energiatehokkuuden keskiarvo, ei alaraja.
Kiinteistöliiton mukaan parlamentin kannan toteutuminen merkitsisi energiaremonttia noin 1,5 miljoonaan asuntoon, joista lähes 570 000 on omakotitaloja. Korjaukset maksaisivat liiton arvion perusteella noin 21 miljardia euroa.
– Minkä takia kannattaa sanoa vaan se investoinnin hinta eikä sitä säästöä ja vakautta, mikä sen ansiosta tulee? Hyvin onnistuessaan se tarkoittaa sitä, että kiinteistönomistaja voi energialaskun maksamisen sijaan saada tuottoa energiasta, Pietikäinen kiteyttää näkemyksensä väärinymmärryksestä.
Kiinteistöliiton mukaan EU-parlamentin ehdotus vaatisi remonttien tekemistä myös esimerkiksi muuttotappioalueille ja lähivuosina käytöstä poistuviin rakennuksiin. Uhkakuvissa on myös se, että kalliit remontit romuttaisivat vähävaraisten talouden lopullisesti.
Pietikäinen tyrmää molemmat käsitykset. Hänen mukaansa jatkossakin olisi mahdollista jättää energiaremontti tekemättä.
– Voi olla sellaisia eläkeläispariskuntia, joilla on ikää vaikka 90 vuotta, eikä halua tehdä enää minkäänlaista remonttia. Kuka nyt ketään tahallaan kiusaa, kun he eivät tiedä, kuinka kauan he siinä enää asuvat, Pietikäinen sanoo.
– He voivat joko maksaa energialaskua tai ottaa pienemmän remontin. Esimerkiksi aurinkopaneelien asennus ei vie montaa päivää, eikä häiritse arkea.
Hänen mukaansa EU:lla on jo nyt rahoitusta, jota voidaan käyttää remonttien tukemiseen. Remonttiurakoiden hintoja voisi myös painaa alas esimerkiksi jonkin alueellisen toimijan yhteistyössä järjestämän kilpailutuksen kautta.
Pääsyy remonttitarpeeseen on Pietikäisen mukaan tietenkin ilmastonmuutos, joka vaatii suuria toimia seuraavan 20 vuoden kuluessa.
– Rakennukset vastaavat 50:tä prosenttia energiankulutuksesta ja 80:tä prosenttia vuonna 2050 pystyssä olevista rakennuksista on jo valmiina, Pietikäinen sanoo.
Tämän takia päästöjen vähentäminen vaatii nimenomaan olemassa olevien rakennusten remontointia. Tavoitteena on tehdä rakennuksista energiankulutukseltaan ensin passiivisia ja esimerkiksi aurinkopaneelien ja maalämmön avulla jopa energian tuottajia.
– EU:ssa meneillään olevan sähkömarkkinauudistuksen ansiosta omistaja voi myydä energiaa ja saada tuottamastaan energiasta realistisen hinnan, Pietikäinen sanoo.
Uusiutuvat energianlähteet tuovat myös turvaa ja vakautta.
– Aurinkoa tai tuulta ei kukaan omista, joten alkuinvestoinnin jälkeen tuotanto on aika edullista ja vakaata, toisin kuin öljyn hinta, joka on jonkun Putinin tai Opecin peukalon alla, Pietikäinen selittää.
Ajan myötä energiatehokkuudesta tulee taloille ja asunnoille myös yhä tärkeämpi myyntivaltti, Pietikäinen uskoo.
– Miten olisi talon omistajalle tulevaisuudessa järkevämpää maksaa yhä kallistuvaa fossiilista energiaa samalla, kun hänen kiinteistönsä arvo laskee? Miten tämä voisi olla asujan etu? Pietikäinen kysyy.
Esimerkiksi ilmalämpöpumppu voi hänen mukaansa maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.
– Tämän takia sanoin, että tämä on maailman toiseksi suurin väärinymmärrys, Pietikäinen sanoo.
– En voi oikein ymmärtää, että miten köyhän kansan etua puolustetaan sillä, että he maksavat pahimmassa tapauksessa Putinille öljystä kovenevaa hintaa sen sijaan, että häntä tuetaan ja autetaan säästämään tekemällä semmoinen remontti, joka säästää energiakustannuksista ja mahdollisesti tekee energiasta myös tulonlähteen.
Sirpa Pietikäisen mukaan yhä useammasta voi tulevaisuudessa tulla energiantuottaja.
Jos energiaremonttien kustannuksiin keskittyminen on maailmankaikkeuden toiseksi suurin väärinymmärrys, niin mikä on se suurin?
– Se on kato kun mä en koskaan halua liioitella, niin siksi en sano sitä suurimmaksi, Pietikäinen naurahtaa.
Myös europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr) äänesti parlamentin ehdotuksen puolesta. Myös hänen mukaansa edellytetään laajaa tukea energiaremontteihin, joille asetetaan selkeät tavoitteet.
– Esitykseen sisältyy riittävästi kansallista joustonvaraa esimerkiksi taantuvien alueiden asuinrakennuksiin liittyvien haasteiden huomiointiin, hän toteaa.
– Vaikka pahin energiakriisi näyttää viimein hellittävän Suomessa, tarve energiansäästöön ja nopeaan luopumiseen fossiilisista energianlähteistä ei ole kadonnut. Parlamentin kannan tavoitteena on, että ihmisten asumiseen käyttämä raha pienenee. Tämän takia esityksessä on painotettu tukia energiaremontteihin.
Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko on moittinut ehdotuksen puolesta äänestäneitä siitä, että nämä äänestivät Suomen hallituksen kannan vastaisesti.
– Mepit eivät aja parlamentissa kotimaidensa hallitusten kantoja, vaan edustavat äänestäjiään ja omien poliittisten ryhmiensä tavoitteita. Ministeri Saarikko varmasti tietää tämän. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on parlamentissa laaja sopu suurimpien poliittisten ryhmien kesken, Hautala toteaa.
Heidi Hautalan mukaan parlamentin ehdotuksen toteutuksessa on paljon kansallista joustovaraa.
EPBD-direktiivi ei ole kuitenkaan vielä valmis. Seuraavaksi lakiesitystä hiotaan niin sanotussa trilogivaiheessa, johon ottavat osaa parlamentin edustajat sekä EU-maiden ministereistä koostuvat neuvosto, joten hallitukset pääsevät vielä sanomaan siihen sanansa. Lisäksi trilogeihin osallistuu komissio, jonka osana on olla välittäjänä sekä asiantuntija-avun ja ratkaisuehdotusten tarjoaja.
