EU-parlamentti äänesti juuri kannastaan rakennusten energiatehokkuutta koskevaan lakiehdotukseen. Kanta hyväksyttiin äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää. Parlamentin jäsenet aloittavat nyt neuvottelut neuvoston kanssa sopiakseen lainsäädäntöehdotuksen lopullisesta muodosta.
Esitys on herättänyt runsaasti arvostelua, koska sen on tulkittu pakottavan kansalaiset ympäri Eurooppaa kodeissaan kalliisiin energiaremontteihin.
STT:n mukaan parlamentin linja on tiukempi kuin komission aiempi ehdotus.
Unionin jäsenmaat haluavat muita enemmän kansallista joustovaraa siihen, miten jo olemassa olevien asuinrakennusten vähimmäisvaatimukset laaditaan. Parlamentin tiukimpien kantojen menestymistä voi epäillä, koska sen pitää löytää yhteinen näkemys asiasta jäsenmaiden kanssa. Tällä hetkellä EU-komission alkuperäinen ehdotus, jäsenmaiden kanta ja parlamentin näkemys poikkeavat monilta kohdin toisistaan.
Lakiehdotuksen tavoitteena on energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähentämisen sekä peruskorjausten lisääminen.
Tänään hyväksytyn kannan mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen. Uusien julkisen sektorin rakennusten olisi oltava päästöttömiä jo vuoteen 2026 mennessä. Lisäksi kaikki uudet rakennukset olisi varustettava aurinkoenergiatekniikalla vuoteen 2028 mennessä, jos se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Peruskorjattavissa asuinrakennuksissa tämä olisi tehtävä vuoteen 2032 mennessä, parlamentin tiedotteessa sanotaan.
Asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A–G. Energiatehokkuusluokka G vastaisi 15:tä prosenttia jäsenvaltion kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia.
Parlamentin mukaan energiatehokkuutta voi parantaa joko eristämällä tai parantamalla lämmitysjärjestelmää. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun rakennus myydään tai siihen tehdään peruskorjaus tai kun vuokrakiinteistöstä tehdään uusi vuokrasopimus.
Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisissa perusparannussuunnitelmissaan, minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta nämä tavoitteet saavutetaan.
Lisäksi ehdotuksessa otetaan kantaa tukijärjestelmiin, joilla tulee helpottaa avustusten ja rahoituksen saantia.
– Rahoitustoimenpiteiden avulla olisi tarjottava merkittävä palkkio pitkälle menevistä perusparannuksista erityisesti silloin, kun on kyse energiatehokkuudeltaan heikoimmista rakennuksista. Vähävaraisille kotitalouksille olisi tarjottava kohdennettuja avustuksia ja tukia, tiedotteessa sanotaan.
Parlamentin jäsenet aloittavat nyt neuvottelut neuvoston kanssa sopiakseen lainsäädäntöehdotuksen lopullisesta muodosta.
Parlamentin, neuvoston ja komission keskistä neuvottelua kutsutaan trilogiksi. Siinä saavutetaan direktiivistä lopulta alustava sopu, joka vielä vaatii sekä parlamentin että neuvoston erilliset hyväksynnät.
Yli miljoonaa asuntoa uhkaa pakkoremontti, jos parlamentin kanta toteutuu, Omakotiliitto varoittaa twiitissään.
– Jos direktiivi toteutuisi parlamentin hyväksymässä muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 omakotitaloja, olisi korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset kymmenessä vuodessa, sanoo Omakotiliiton toimitusjohtaja Marju Silander sanoo Omakotiliiton Twitter-tilillä.
Juttua korjattu 14.3. kello 15.38. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että energialuokka D vastaisi 15:tä prosenttia jäsenvaltion kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia. Kyseessä on energialuokka G.
