Asuntokauppa käy nyt harvinaisen tahmeasti.
Helmikuussa tehtiin Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) mukaan 3 869 asuntokauppaa. Määrä oli miltei 40 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Etenkin uusien asuntojen kauppa tökkii. KVKL:n hintaseurannan perusteella myydyistä asunnoista vain 143 oli uusia asuntoja. Niiden kaupat ovat romahtaneet yli 80 prosenttia vuotta aiemmasta.
Tampereella uusien asuntojen kauppa kävi maan vilkkaimmin, mutta sielläkin kuluttajille myytiin vain 16 vastavalmistunutta asuntoa. Helsingissä tehtiin kaupat 11:stä, Espoossa 14:stä ja Vantaalla 13 uudesta asunnosta.
– Nämä ovat kovia lukuja. Asuntokaupassa on haasteita, KVKL:n toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo.
KVKL on seurannut hintoja vuodesta 1999 lähtien. Sillä on hintaseurantapalvelu, johon kiinteistönvälittäjät ja rakennusyhtiöt raportoivat asuntokaupoista. Helmikuun kauppamäärät ovat Viljamaan mukaan olleet näin matalat viimeksi vuonna 2003 tai 2004.
Uusien asuntojen vertailussa KVKL on käyttänyt Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantolukuja. Ne sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida.
Yleinen epävarmuus tulevasta lamaannuttaa asuntokauppaa. Viljamaa sanoo, että korkojen nousu ja vastikkeiden nousu, korkea inflaatio, energian kallistuminen saa ostajat varovaisiksi.
Etenkin euribor-korkojen ennennäkemättömän nopea harppaus on ajanut väkeä markkinoilta. Suuren lainan ottaminen arveluttaa monia.
Tämä voi olla yksi syy, minkä takia uudet asunnot vaihtavat nihkeästi omistajaa. Ne ovat yleensä vanhoja kalliimpia. Uusissa kohteissa on lisäksi usein paljon, jopa 70 prosenttia taloyhtiölainaa.
Rakennusyhtiöt ovat houkutelleet ostajia suurilla yhtiölainaosuuksilla ja lyhennysvapailla. Niiden ansiosta ostajat ovat pystyneet tarttumaan asuntoon mahdollisimman pienin kustannuksin.
– Uudiskohteessa pitää tietää mitä ostaa ja millaiset ehdot ovat, Viljamaa sanoo.
Lue lisää: Taas uusi hintapommi uhkaa – yhtiövastikkeista hurja laskelma
Keskuspankeilta odotetaan yhä uusia koronnostoja, joskin yhdysvaltalaisen Silicon Valley Bank -pankin ongelmat ovat kääntäneet euriborit laskuun ainakin hetkellisesti.
Lue lisää: Pankkipelko käänsi euriborit laskuun – ”Aikamoinen kolaus korko-odotuksille”
Yksi syy uusien asuntojen kaupan nihkeyteen voikin olla se, että pääosa niistä on pieniä.
– Esimerkiksi yksiöiden ja muiden pienten asuntojen kauppa uudiskohteista on tosi tahmeaa, Viljamaa sanoo.
Perheasunnot ovat hänen mukaansa menneet muita paremmin kaupaksi. Myös Huoneistokeskus kertoo asuntomarkkinakatsauksessaan, että perheasuntojen markkinatilanne on parempi kuin muiden asuntojen.
Perheasunnoiksi lasketaan yleensä huoneistot osakekolmioista yli 200 neliön omakotitaloihin.
Huoneistokeskuksen mukaan tammi-helmikuussa parhaiten perheasunnoista menivät kaupaksi omakoti- ja rivitalohuoneistot. Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius sanoo tiedotteessa, että haluttuja perheasuntoja yhdistää hyvä sijainti.
– Kasvukeskuksissa kysyntää on niin keskustan kolmioille kuin hyvien kulkuyhteyksien varrella oleville omakotitaloillekin. Ja kaikelle tältä väliltä, Salenius jatkaa.
Taloyhtiöissä kevään yhtiökokouskierros on käynnissä. Viljamaa arvioi, että moni odottelee nyt päätöksiä tulevista vastikkeista, jotta voi laskea, millaisia kuluja asunnosta koituisi.
Nykyisten asuntovelkaisten liikkeitä hidastaa oman asuntolainan korontarkistuspäivän odottelu. Jos oma korko on selvästi nykyistä korkotasoa matalampi, lainaa ei kannata päivittää ennen aikojaan.
– Jollei asunnon vaihtoon ei välttämättä ole heti tarvetta, jäädään kyttäämään tilannetta, Viljamaa sanoo.
Koko asunnonvaihtoketju on Viljamaan mukaan jossain määrin jumissa. Uudisasuntokaupan nihkeys heijastuu markkinoihin. Kun asuntoja ei vaihdeta, vanhoja asuntoja tulee hitaasti myyntiin.
Hinnat laskivat viime vuoden loppupuoliskolla, mutta viime kuukausina luisu on lakannut.
– Helmikuussa asuntojen hinnat nousivat tammikuusta. Tätä en odottanut, koska tälle vuodelle ennustettu reipasta hintojen laskua, Viljamaa sanoo.
Koronapandemian jälkeen asuntokauppa kävi kiivaana, mikä näkyi hinnoissakin. Hintapyynnöt ovat tasoittuneet tuosta ajasta.
Viljamaa kertoo, että vielä syksyllä myyjät eivät oikein suostuneet tinkimään, mutta realiteetit ovat tulleet vastaan.
– Kentältä tulleiden viestien perusteella vaikuttaa siltä, että on ”otettu järki käteen”.
Asuntokaupan pohjat nähtiin Viljamaan mukaan vuoden vaihteessa. Kevään edetessä pientä piristymistä on nähtävissä ja asuntokaupan määrät ovat nousemaan päin.
– Hakuvahteja on asetettu yhä useammin ja muutenkin aktiivisuutta on tullut enemmän, hän sanoo.
