Sähkön markkinahinnan nousu on näkynyt sähköyhtiöiden tuloksissa. Varsinkin ne sähköyhtiöt, joilla on omaa tuotantoa, ovat hyötyneet sähkön pörssihinnan kipuamisesta.
Tällaisiin yhtiöihin lukeutuu valtionyhtiö Fortum, joka kertoi tilinpäätöksestään maaliskuun alussa. Fortum on Suomen suurin sähköntuottaja.
Fortumin vertailukelpoinen liiketulos kasvoi viime vuonna, jos ohitetaan Saksan ja Venäjän liiketoimintoihin liittyvät massiiviset arvonalennukset.
Etenkin pohjoismaisesta sähköntuotannosta vastaavan Generation-yksikön tulos parani. Suuri osa Generationin sähköntuotannosta tulee halvasta vesivoimasta.
– Pohjoismainen vesi- ja ydinvoimatuotanto on Fortumin Generation-segmentille äärimmäisen tärkeää. Tulos tulee käytännössä sieltä, toteaa Inderesin analyytikko Juha Kinnunen.
Fortum on pörssiyhtiö, mutta valtaosa omaa tuotantoa omistavista sähkö- ja energiayhtiöistä on kuntaomisteisia. Kuntien päättäjät voivat periaatteessa vaikuttaa myytävän sähkön hinnoitteluun.
Yhtiöiden kannattavuuteen vaikuttaa myös sähkönsiirtoliiketoiminta sekä mahdollinen kaukolämmön tuotanto ja sen kustannukset. Osa sähköstä syntyy kaukolämmön ohella yhteistuotantolaitoksissa, joissa voidaan käyttää kalliita fossiilisia polttoaineita.
Joillakin yhtiöillä tulokseen on vaikuttanut myös Olkiluoto 3:n tuotannon viivästyminen.
Seuraavassa on joitakin esimerkkejä viime vuoden tuloksensa jo julkistaneista kuntaomisteisista yhtiöistä. Kaikki sähköyhtiöt eivät ole vielä julkistaneet tilinpäätöstään.
Helsingin kaupungin omistaman energiayhtiön Helenin liiketulos parani viime vuonna selvästi sähkön markkinahinnan noustua. Loppuvuonna liiketulos paisui peräti 386 prosenttia.
Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli kuitenkin edellisvuoden tasolla, koska kaukolämmön tuotantokustannukset kasvoivat.
Monet kaupunkien omistamat energiayhtiöt ovat kertoneet koko vuoden tuloksensa noususta, kuten Porin kaupungin Pori Energia. Liikevoitto kasvoi 27,9 miljoonasta eurosta 31,7 miljoonaan euroon. Taustalla oli fossiilivapaa sähköntuotanto ja sähkön korkea tukkuhinta.
Parinkymmenen kunnan omistaman Savon Voima -konsernin liiketulos nousi hieman viime vuonna. Kaukolämmön ja sähköverkon kannattavuus heikkeni, mutta sähkön korkea markkinahinta paransi sähköntuotannon kannattavuutta edellisvuodesta.
Myös Tampereen Sähkölaitos on ennakoinut tuloksensa paranevan, osin sähkön markkinahinnan nousu myötä, vaikka se ei ole ainoa vaikuttava tekijä. Yhtiö julkistaa tilinpäätöksensä huhtikuussa.
Kouvolan kaupungin omistama KSS Energia nosti viime vuonna tuloksensa yli miljoonan euron tappiolta lähes 29 miljoonaa euroa voitolle. Taustalla olivat onnistuneet suojaukset. Suojauksilla tarkoitetaan sitä, että yhtiö lyö lukkoon myynti- tai ostohinnat tietyksi ajaksi, mikä suojaa sitä hintojen heittelyltä.
Toisaalta esimerkiksi Lahti Energian ja Turku Energian tulos jäi edellisvuodesta, vaikka sähkön markkinahinnan nousu kasvatti liikevaihtoa. Tulokseen vaikuttaa myös kaukolämmön kannattavuus. Turku Energia ilmoittaa sähkönmyyntinsä olleen tappiollista.
Kymmenen kunnan ja kaupungin omistama Kymenlaakson Sähkö kertoi tiistaina tehneensä viime vuonna tappiota, kun sähkö hankittiin kalliilla markkinahinnalla ja myytiin alle hankintakustannusten.
Samoin valtakunnallisesti sähköä myyvän Vaasan Sähkön tulos oli viime vuonna alamäessä tappiollisen loppuvuoden johdosta.
Kuntien omistamien energiayhtiöiden voitot jäävät kuntalaisten käyttöön. Esimerkiksi Helsinki on saanut Heleniltä vuosittain jopa kymmenien miljoonien eurojen osingot. Viime vuodelta yhtiön hallitus on esittänyt niitä jaettavaksi 62 miljoonaa euroa.
Osinkoa voidaan jakaa, vaikka voittoa ei tulisikaan. Esimerkiksi tappiollinen Kymenlaakson Sähkö jakaa niitä aiemmin kertyneistä varoista 2,8 miljoonaa euroa.
Käytännössä yhtiöiden voittojen suuruuteen vaikuttaa se, miten sähköyhtiö on suojannut tuotantonsa.
Yleensä sähköyhtiöt myyvät tuottamansa sähkön sähköpörssiin ja hankkivat myös sieltä myymänsä sähkön. Sähkön korkea pörssihinta ei kuitenkaan välity suoraan tulokseen, koska yhtiöt ovat yleensä sopineet tuotantonsa myymisestä eripituisilla johdannaissopimuksilla. Johdannaisia käytetään sekä sähkön myynnin että oston suojaamiseen.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola korostaa, että yhtenäistä linjaa kunnallisten energiayhtiöiden kannattavuudesta on vaikea vetää. Mukaan mahtuu kymmeniä miljoonia omistajilleen jauhavia energiayhtiöitä sekä juuri ja juuri kannattavuusrajan ylittäviä yhtiöitä.
– Kuntaomisteisten yhtiöiden kenttä on hyvin heterogeeninen. Osakeyhtiön tavoitteena on kuitenkin olla kannattava, ja se vaikuttaa myös sähkösopimuksiin.
Hallitus suositteli jo syksyllä, että kunnat asettaisivat omistamiensa energiayhtiöiden tuottotavoitteet vastuullisesti ja että energiamarkkinoiden herkkä tilanne otettaisiin huomioon.
Peltolan mukaan kyse on omistajaohjauksesta. Hän korostaa, että monissa kunnissa energiayhtiöiden jakamat osingot ovat tärkeä tulonlähde, jolla paikataan muita käyttömenoja.
– Kaikkialla osinkoja ei kuitenkaan makseta, vaan voitot käytetään esimerkiksi yrityksen investointeihin.
Paikallisten energiayhtiöiden etujärjestö Paikallisvoima on todennut, että useat sähköyhtiöt ovat myös tukeneet asiakashintoja sähköntuotannosta saaduilla tuotoilla. Tämä koskee myös kaukolämpöä.
Peltola korostaa, että sähkön viimeaikaisissa hintaliikkeissä on kyse tavallaan markkinahäiriöstä.
– Sähkömarkkina on kuin kone, joka on toiminut normaalioloissa kymmeniä vuosia moitteettomasti. Nyt on se on ajautunut pois optimitilasta, kun tarjonta ja kysyntä ovat epätasapainossa ja huutaa ylikierroksilla.
Pohjimmiltaan on päättäjien valinta, myydäänkö jakelualueelle mieluummin sähköä halvemmalla vai kasvatetaanko mieluummin omistajakuntien ja kaupunkien kassaa.
Hintojen nousu kirpaisee joka tapauksessa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten sähkökulut nousivat viime vuoden loka–joulukuussa uuteen ennätykseen.
Sähkön myyjien on ilmoitettava sähköenergian myyntihinnat Energiavirastolle. Tämä tutkii parhaillaan 17 sähkönmyyjän tarjoamia sopimuksia, osin myös toimitetun sähkön hinnan kohtuullisuutta. Mukana on Fortumin, Helenin ja Vattenfallin lisäksi useita kunnallisia sähköyhtiöitä.
Energiaviraston tavoitteena on, että ensimmäiset päätökset saadaan huhtikuun aikana, jolloin on tarkoitus myös julkistaa yleinen linjaus hinnoittelua koskien.
Lue lisää: Sähkön hinta nousi kaikkien aikojen ennätykseen viime vuoden lopulla
Lue lisää: Energiateollisuus pitää sähköalan voittoveroa turhana
Lue lisää: Turku Energian liikevoitto kutistui rajusti – sähkönmyynti raskaasti tappiolla
Lue lisää: Yle: Suomalaiset maksoivat sähköstä 5 miljardia euroa liikaa