Suomalaiset ovat perinteisesti suosineet asuntolainansa viitekorkona vaihtuvia markkinakorkoja. Suurin suosio on ollut 12 kuukauden euriborilla.
Sitä on pidetty turvallisena valintana, koska korontarkistuspäivä on kerran vuodessa. Tämä antaa asuntolainan lyhennyksille ennakoitavuutta.
12 kuukauden euribor ei kuitenkaan ole nykyisessä tilanteessa välttämättä järkevin valinta, toteaa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuska.
– Historiallisesti lyhyet markkinakorot ovat olleet alempia kuin pidemmät markkinakorot. Pitkässä asuntolainassa lyhyt markkinakorko on odotusarvoisesti pidempää parempi. Kuuden kuukauden korkoa kannattaa nyt kysyä, Rantapuska sanoo.
Korkoero näkyy nyt selvästi euriborien noteerauksissa. Kuuden kuukauden euribor oli torstaina 2,98 prosentissa, kun taas 12 kuukauden euribor oli 3,36 prosentissa.
Kahdentoista kuukauden euribor kävi maaliskuun alkupuolella korkeimmillaan vuosikausiin. Viime päivinä korko on ollut laskussa.
Rantapuskan mukaan kahdentoista kuukauden euriborin suosio heijastaa asuntolainanottajien riskin karttamista.
– Moni tuntuu olevan valmis maksamaan siitä, että he voivat lukita asuntolainan viitekoron vuodeksi kerrallaan, Rantapuska sanoo.
Myös pankeille vuoden euribor on kelvannut hyvin.
– Yksi syy siihen, miksi suomalaiset käyttävät kahdentoista kuukauden euriboria viitekorkona on se, että pankit ovat sitä tarjonneet. Lyhyempää korkoa on pitänyt kysyä. Aina sitä ei ole saanut.
Rantapuskan mukaan pankit ovat suosineet kahdentoista kuukauden euriboria myös oman riskinhallintansa takia. Korkosalkkua on helpompi hallita, jos siinä on vain pitkää markkinakorkoa.
Asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan lyhyet viitekorot tulevat keskimäärin edullisemmiksi kuin pitkät, mutta jokainen asuntolaina on tapauskohtainen.
– Jos pitäisi arvioida, niin lyhyempi viitekorko tulee nyt edullisemmaksi, Brotherus sanoo.
Hänen mukaansa yksi näkökohta on kuitenkin psykologinen: jos yöunet kärsivät tiheistä korontarkistuspäivistä, kannattaa valita pidempi viitekorko, vaikka se olisikin kalliimpi vaihtoehto.
– Lyhyisiin korkoihin liittyvät suuremmat riskit kuin pidempiin korkoihin. Jos on lyhyitä viitekorkoja, oman talouden kriisinkestokyky täytyy olla suurempi.
Brotheruksen mukaan osalla pankeista on ollut myös tapana periä lyhemmän viitekoron vastineeksi suurempaa lainamarginaalia.
Monissa pankeissa viitekoron vaihto onnistuu myöhemminkin, mutta siitä voidaan periä erillinen maksu.
Kahdentoista kuukauden euribor on edelleen uusien asuntolainojen suosituin viitekorko, mutta viime aikoina sen asema on alkanut horjua.
Suomen Pankin ekonomistin Markus Aaltosen mukaan suuntaus alkoi näkyä jo viime syksynä ja se on jatkunut tänä vuonna.
– Kahdentoista kuukauden euribor on edelleen suosituin viitekorko, mutta korkojen noustessa sen suosio on laskenut. Tammikuussa uusista asuntolainoista enää 66 prosenttia oli sidottu kahdentoista kuukauden euriboriin, Aaltonen sanoo.
Vielä vuosi sitten kahdentoista kuukauden euriborin osuus oli lähellä 90 prosenttia. Sen tilalle on alkanut nousta etenkin kolmen ja kuuden kuukauden euribor.
– Ne ovat kasvattaneet suosiotaan eniten.
Uusien asuntolainojen keskikorko on ollut viime aikoina selvässä kasvussa. Korko oli tammikuussa 3,58 prosenttia, kertoo Suomen Pankin tilasto. Tässä on mukana pankin perimä lainamarginaali.
Samaan aikaan uusien asuntolainojen nostot ovat hiipuneet. Suomalaiset nostivat tammikuussa uusia asuntolainoja 0,8 miljardin euron edestä, mikä on alin kuukausitason lukema pariinkymmeneen vuoteen.
Helmikuun tilastotiedot saadaan maaliskuun lopulla, mutta mikään ei viittaa siihen, että asuntolainojen nostot olisivat kääntyneet kasvuun.
Aiheesta kirjoitti aiemmin Iltalehti.
Lue lisää: Pankkipelko käänsi euriborit laskuun – ”Aikamoinen kolaus korko-odotuksille”
Lue lisää: Vuoden euribor pomppasi jo yli 3,5 prosenttiin – ennätykset uhkaavat rikkoutua kevään aikana