Suomeen tarvitaan eläkeuudistusta, jos halutaan, että nykyiset nuoretkin saavat aikanaan kunnon eläkkeen maksujensa vastineeksi. Näin arvioi valtiovarainministeriön (VM) ylijohtaja Mikko Spolander.
– Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ja taakanjaosta, hän sanoo.
Spolander kertoi näkemyksistään ensin Eläketurvakeskuksen Työeläke-lehdessä.
Vielä eläkejärjestelmä toimii ihan hyvin, mutta se ajautuu parin, kolmen vuosikymmenen päästä ongelmiin, jos syntyvyys ei kasva, tai Suomeen ei saada maahanmuuton avulla lisää työtä tekeviä ihmisiä.
Tuossa tapauksessa rahat eivät enää riitä samanlaisiin eläkkeisiin kuin nyt.
Spolanderin mielestä maksussa oleviin eläkkeisiin pitäisi voida puuttua.
– Järjestelmää voitaisiin muuttaa siten, että se hillitsisi myös maksussa olevien eläkkeiden kasvua, hän miettii.
Tämä olisi suuri muutos, sillä nyt työssä käyvä sukupolvi rahoittaa eläkkeellä olevien eläkkeet, eikä eläkkeisiin kajota.
Eläkkeiden rahoituspohjan muutoksiin reagoivan automaattisen sopeutusmekanismin laajentaminen parantaisi Spolanderin mukaan eläkejärjestelmän kestävyyttä ja ennakoitavuutta.
Hän ei tarkasti määrittele sitä, millainen järjestelmän pitäisi olla eikä ota kantaa siihen, sopisiko Ruotsin tasapainotusmekanismi Suomeen sellaisenaan.
Ruotsissa työtä tekevien työeläkemaksu on kiinteä, mutta eläke voi joustaa. Siellä siis työeläkkeen saajat joutuvat kantamaan osan taloudellisesta riskistä.
Työssä käyvät ja eläkkeensaajat ovat Spolanderin mukaan yksi vastinpareista, jotka nousevat esiin, kun pohditaan muutoksia eläkkeiden rahoituksessa. Toinen vastinpari on tulot ja menot ja kolmas maksutulot ja sijoitustuotot.
Spolander löytää järjestelmästä perattavaa.
– Etuuksista, jotka eivät kerry tehdyn työn ja maksetun palkan perusteella, voitaisiin nipistää, hän sanoo.
Työeläkettä karttuu tutkintoon johtavasta opiskelusta, joistakin sosiaalietuuksista sekä alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta.
Spolander olisi valmis rajoittamaan myös perhe-eläkkeitä. Näitä ovat muun muassa lesken- ja lapseneläke.
Lisäksi hän olisi valmis luopumaan 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkkeiden erityisharkinnasta. Nykyisin yli 60-vuotiaiden ja julkisella sektorilla työskentelevien työkykyä suhteessa työn vaatimuksiin arvioidaan lievemmin ehdoin lievemmin ehdoin kuin muiden.
– Näitä muutoksia ovat ehdottaneet myös kansainväliset järjestöt, jotka arvioivat säännöllisesti Suomen julkista taloudenpitoa, Spolander huomauttaa.
Työeläkemaksuja maksavat Suomessa työntekijät, työnantajat ja yrittäjät. Kaikkia kerättyjä maksuja ei käytetä suoraan eläkkeiden rahoittamiseen, vaan osa rahastoidaan ja sijoitetaan.
Viime aikoina on yhä pontevammin esitetty, että eläkeyhtiöiden pitäisi voida ottaa enemmän riskiä sijoituksissaan, jotta ne voisivat saada nykyistä paremman tuoton sijoituksilleen.
”Sijoitustuottoja pidetään ilmaisena lounaana, joka ei ole keneltäkään pois.
Sijoitustuotot ovat nostaneet eläkevarallisuutta, minkä ansiosta maksun korotuspaine on Spolanderin mukaan nyt vähän pienempi kuin aiemmin ennakoitiin. Hänestä riskiä voidaan kasvattaa, mutta hän muistuttaa riskin kasvattamisen seurauksista.
– Silloin on hyväksyttävä, että toisinaan voi tulla enemmän takkiin. Pitää tarkkaan perata läpi, mihin ollaan valmiita, hän lisää.
Spolander muistuttaa, että maailma näyttää varsin turbulentilta. Esimerkiksi juuri nyt Yhdysvaltain pankkimarkkinoilla on levottomuutta.
– Nurkan takana näyttää aina lymyävän joku yllätys.
Sijoitustuottojen kasvattaminen houkuttelee monia yhdestä syystä.
– Sijoitustuottoja pidetään ilmaisena lounaana, joka ei ole keneltäkään pois, Spolander sanoo.
Ehdotukset etuuksien leikkaamisesta sen sijaan herättävät yleensä aina suuren haloon. Koska harva nuori on kiinnostunut eläkkeistä, järjestelmää uudistettaessa voi tulla kiusaus ”unohtaa” heidät.
– Nuoret eivät vahdi etuuksiensa perään, heillä on elämä edessä, Spolander sanoo.
Jos mikään ei muutu, nuorten eläkkeet jäävät selvästi niukemmiksi kuin nykyisin maksettavat eläkkeet.
Työeläke-lehti kertoo, että esimerkiksi vuosina 1945–1950 syntyneet saivat eläkemaksuilleen 4–5 prosentin sisäisen reaalituoton. 2000-luvulla syntyneiden vastaava tuotto uhkaa jäädä vajaaseen kahteen prosenttiin.
Eläkejärjestelmän muutosta on Spolanderin mielestä syytä alkaa valmistella, jotta uudistukseen olisi riittävästi aikaa ja siitä tulisi oikeudenmukainen.
– Keskeistä on, että ihmiset osaavat taloudenpidossaan varautua tulevaan, eikä heidän odotuksensa perustu virheellisiin käsityksiin.
Asiat ovat isoja ja vaikeita eikä niistä päättäminen käy käden käänteessä.
– Kokemukseni erilaisista järjestelmämuutoksista ja uudistuksista on, että niihin menee yleensä enemmän kuin vähemmän aikaa, Spolander muotoilee.
VM julkaisi joulukuussa virkamiespuheenvuoron, jonka mukaan julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan hallituskauden aikana.
Viikko sitten VM julkaisi meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Raporteista löytyy yli yhdeksän miljardin edestä toimia, joista tulevat hallituspuolueet voivat rakentaa haluamansa kokonaisuuden, jolla julkinen talous saadaan kuntoon.
– Eläkejärjestelmä on osa julkista taloutta. Vaikka akuuttia ongelmaa ei ole, on reilua puhua siitäkin tässä yhteydessä, Spolander sanoo.
Lue lisää: HS: Eläkkeet ovat uudistumassa
Lue lisää: Uusi eläkeuudistus tulossa? – Tätä se voisi tarkoittaa
Lue lisää: Näistä vaaleista puuttuvat vappusataset – katso, mitä puolueet lupaavat eläkeläisille
Tekstiä on muutettu 14.3. kello 9.15. Siihen on lisätty maininta, että Mikko Spolander kertoi näkemyksistään ensin Eläketurvakeskuksen Työeläke-lehdessä ja korjattu lehden nimi.