Kotitalouksien pakko­remontit puhuttavat muissakin maissa – Kumpula-Natri: ”Ei tämä läpi­huuto­juttu ole yhtään missään”

EU-parlamentti äänestää ensi tiistaina rakennusten energiatehokkuutta koskevasta direktiiviluonnoksesta, joka on herättänyt runsaasti arvostelua.

Parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa ITRE:ssä muotoiltu direktiiviteksti ei välttämättä toteudu ehdotuksen kaltaisena. Itse asiassa se on oikeastaan varmaa.

– Äänestystä ennen on tehty yli 100 muutosehdotusta, kertoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd), joka on itsekin ITRE-valiokunnan jäsen.

Lue lisää: Suurimmat puolueet tyrmistyivät koti­talouksien pakko­remonteista – ”EU:n harhailu sapettaa”

Myös Kumpula-Natrin mukaan valiokunnan ehdotuksessa on vielä monta korjattavaa asiaa, vaikka monia Suomea koskevia asioita on jo hänen mukaansa saatu ajettua ehdotukseen läpi.

Alkuviikon keskustelun ja äänestyksien tuloksena syntyy parlamentin virallinen kanta, jonka perusteella se lähtee neuvottelemaan EPBD-direktiivistä neuvoston ja EU-komission kanssa.

Kumpula-Natri arvioi, että direktiivin sorvaamisesta ei tule helppoa. Todennäköisesti direktiivi on valmis vuoden päästä, ja on muodoltaan nykyistä yleisluontoisempi. Hän ei esimerkiksi usko, että remontteihin voidaan pakottaa.

– Se, että mentäisiin yksityisoikeudellisesti sanomaan jokaiselle ihmiselle, että tämäkin on pakko remontoida, niin ei se ehkä ihan sellaisena sieltä läpi tule, Kumpula-Natri arvioi.

Lue lisää: Jopa 30 000 euron pakkoremontti uhkaa yli miljoonaa asuntoa Suomessa – tällaisia muutoksia olisi tehtävä

Jotkin valiokunnan ehdotukset voivat olla myös neuvottelutaktiikkaa.

– Parlamentti yleensä vaatii jotain kovempaa, että jotain saa läpi. Jos ei mitään kysy, niin mitään ei tapahdukaan, Kumpula-Natri sanoo.

Toisaalta taustalla on EU:n ilmastotavoitteet, joiden mukaan päästöjä on vähennettävä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopassa rakennukset ovat vastuussa 36 prosentista energiaan liittyvistä kasvihuonepäästöistä. Kumpula-Natrin mukaan Suomessa vastaava luku on 30 prosenttia.

– Meillä ajatellaan, että EU kohtelee Suomea tosi huonosti, koska meillä rakennetaan niin energiatehokkaasti. Suomessa ollaan kuitenkin hyvin lähellä sitä eurooppalaista keskiarvoa, hän toteaa.

”

Parlamentti yleensä vaatii jotain kovempaa, että jotain saa läpi. Jos ei mitään kysy, niin mitään ei tapahdukaan.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan EPBD-direktiiviä tullaan neuvottelemaan vielä pitkään. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Suomessa esimerkiksi Kiinteistöliitto on arvostellut ITRE-valiokunnan direktiiviluonnosta siitä, että se tietäisi lähivuosina energiaremonttia noin 1,5 miljoonaan asuntoon, joista lähes 570 000 on omakotitaloja. Korjaukset maksaisivat liiton arvion perusteella noin 21 miljardia euroa.

– Tavoitteena on kuitenkin saada aikaan kiihtyvä remonttitahti, Kumpula-Natri sanoo.

– Se ei ole paljoa värähtänyt siitä rakennuskannan noin prosentin remonttitahdista, jolloin päästäisiin uuteen rakennuskantaan noin sadassa vuodessa. Itse ajattelen, että jos remonttia tekee, niin kannattaa ottaa samalla myös energiatehokkuus huomioon.

Esimerkiksi katon korjauksen yhteydessä kannattaisi hänen mukaansa miettiä aurinkopaneeleja ja lämmöneristyksen parantamista.

Uudenlaista EU-rahoitusta Kumpula-Natri ei lähde remontteihin lupaamaan. Hänen mukaansa EU:lla on jo nykyisiä rahoitusvälineitä, joista varoja voi ohjata myös energiaremontteihin.

Lue lisää: Ministeriö: Pakkoremonteista käydään vielä kovaa vääntöä – väläyttää taloudellista tukea kotitalouksille

Kiinteistöliiton mukaan ehdotuksen mukaisena direktiivi voisi vaatia energiaremontteja sellaisiin taloihin, joita ollaan todennäköisesti lähitulevaisuudessa muutenkin purkamassa. Näin voisi käydä esimerkiksi muuttotappioalueilla.

Kumpula-Natrin mukaan tämä voidaan ottaa huomioon ehdotukseen kirjatulla joustomekanismilla.

– Ajattelen, että sen avulla voidaan huomioida alueita, joissa kunta miettii esimerkiksi kerrostalon purkamista vaikka viiden vuoden päästä.

Lue lisää: Suomalaiset pöyristyivät pakkoremontti­aikeista: ”En tee mitään!”

Suomessa on oltu hämmentyneitä myös siitä, että valiokunnan pohdinnoissa esimerkiksi talon tontilta kerättyä maalämpöä tai aurinkoenergiaa on pidetty automaattisesti ilmaston kannalta parempana ratkaisuna kuin Suomessa yleistä kaukolämpöä.

– Ajatuksena oli esimerkiksi, että nollapäästöisessä talossa voi käyttää vain paikalla tuotettua uutta energiaa. Parlamentin kantaa on tässä korjattu. Jos siis kaukolämpö on uusiutuvasti tuotettua, niin sitä käyttävän talon voi laskea nollapäästöiseksi, Kumpula-Natri sanoo.

Eniten keskustelua Kumpula-Natrin mukaan EPBD-direktiivistä on käyty jo alhaisen tulotason maissa.

– Esimerkiksi Romaniassa perusremontti voi viedä kahden vuoden nettotulot, vaikka se on yksi halvimmista maista. Ei tämä läpihuutojuttu ole yhtään missään, hän toteaa.